Koirien kiinnipitoaika alkaa maanantaina 1.3.2021

Koirien kiinnipitoaika alkaa maanantaina 1.3.2021
Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkaa koko maassa maanantaina 1. maaliskuuta. Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti.

Kuva: @ Pexels stock photoKiinnipitoaikana koiran on oltava aina kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Koira voi olla vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella. Kylmän talven myötä jäillä liikkuminen on nostanut suosiotaan. On muistettava, että koiran on oltava kytkettynä myös jäällä liikuttaessa.

Koirien kiinnipitoajan kunnioittaminen on tärkeää, jotta luonnoneläimillä olisi rauha niiden lisääntymisajan aikana. Etenkin rajun talven jälkeen eläimet voivat olla heikossa kunnossa ja tarvitsevat rauhaa lepoon ja ruokailuun.

Erityisesti kanalintuja ajatellen on tärkeää, etteivät koirat juokse vapaana maaliskuun alun jälkeen. Vaikka koira ei olisikaan linnuista kiinnostunut, linnut suhtautuvat koiraan kuin mihin tahansa petoon, ja kaikkoavat helposti pesimäpaikalta. Koira voi myös tuhota pesiä.

Paitsi linnuilla, myös monilla nisäkkäillä kiimakausi käynnistyy aikaisin keväällä, ja esimerkiksi mäyrät voivat saada poikasia jo maaliskuun puolella.

Poikkeuksena virkakoirat ja pienet pennut

Kiinnipitoaika koskee kaikkia koiria muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kiinnipitoaika ei koske poliisin, tullin, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen työtehtävissä olevia koiria tai paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävien koulutustilanteita. Kiinnipitoaika ei koske myöskään alle viiden kuukauden ikäisiä pentuja tai palvelutehtävissä olevia koiria. On kuitenkin huomioitava, että taajamissa, puistoissa ja viheralueilla pientenkin koirien vapaana pitäminen voi johtaa siihen, että päivällä piileskelevät rusakot ja metsäkauriit voivat säikähtää ja jäädä auton alle.

Kiellosta voi poiketa myös silloin kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan siten, ettei se häiritse rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana.

Metsästyslain mukaisena koirien kiinnipitoaikana rauhoittamattoman riistaeläimen metsästys on sallittua muulla kuin ajavalla koiralla sillä edellytyksellä, ettei koira häiritse rauhoitettuja luonnoneläimiä.

Huomioi kuitenkin, että kiinnipitoajan ulkopuolellakin metsästyslaki määrää pitämään koiran kytkettynä, ellei maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta ole lupaa koiran vapaana pitämiseen. Vaikka koira olisi luvallisesti irti, tulee sen olla aina omistajan hallittavissa.

Luonnonsuojelualueilla kielto koira vapaana pitämiseen on ympärivuotinen.

Metsästyslaissa tarkoitettujen koirien koe- ja koulutuslupien hakeminen Suomen riistakeskukselta on uudistunut. Tästä eteenpäin luvat voidaan hakea Suomen riistakeskuksen Oma riista – palvelun kautta. Lupa koskee kokeita ajalla 1.3.–19.8. Listan lupaa edellyttävistä kokeista löydät tästä (sivu 4).

Missä koiraa voi pitää vapaana?

Järjestyslaista löytyy oma pykälänsä koirakurista. Lain mukaan koira on oltava kytkettynä aina taajama-alueella. Koiraa saa pitää vapaana ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla, mutta koiran on oltava näissäkin paikoissa omistajansa tai haltijansa valvonnassa. On myös pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Koiraa ei saa myöskään järjestyslain mukaan päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai vastaavalle juoksuradalle. Koiraa ei saa myöskään viedä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle. Poikkeuksena ovat koiraladuiksi merkityt hiihtoladut sekä koirien käyttöön tarkoitetut uimarannat.

Hyvä koiranomistaja tuntee koiraetiketin ja noudattaa sitä, jotta koiran kohtaamiset niin lajitovereiden, muiden eläinten kuin ihmistenkin kanssa sujuvat mahdollisimman sujuvasti.

Lisätiedot:
Suomen Kennelliitto
hallituksen puheenjohtaja
Harri Lehkonen
050 329 2188
harri.lehkonen@kennelliitto.fi

Suomen luonnonsuojeluliitto
suojelupäällikkö
Tapani Veistola
0400 615 530
tapani.veistola@sll.fi

Lähde:
Suomen Kennelliitto

Aula Hämäläinen on poissa

Yksi yhdistyksen perustajajäsenistä on poissa.
Aula nukkui pois kotonaan Suolahdessa keväällä 2020 pitkällisen sairauden murtamana.
Aula Hämäläinen oli yhdistyksen perustajajäsen ja kunniajäsen sekä yksi SuKaRon
alkutaipaleen vaikuttajista. Hän oli mm. useampia vuosia yhdistyksen tilintarkastaja.

Aula Hämäläinen 2012

Hänen ansiostaan meillä oli myös kymmenisen vuotta mahdottoman ihanat Sukaroiset Suolahdessa. Aula toimi myös kielitaitonsa vuoksi hyvin usein yhteyshenkilönä,
kun yhdistyksen puolesta olimme yhteydessä esimerkiksi Perun Kennelliittoon.
Hänen ansiostaan rotumme saivat näkyvyyttä jo -90 luvulta lähtien.

Aula omisti molemmista yhdistyksen edustamista roduista koirat.
Keskikokoinen perunkarvatonkoira
POHJ MVA FIN MVA SE MVA NO MVA EE MVA LV MVA RU
MVA V-99 PMV-99 BALTV-00 PMV-01 V-03 LVJV-98 LVV-00
Blue Crest’s Manolito
Iso meksikonkarvatonkoira
POHJ MVA FIN MVA SE MVA NO MVA EE
MVA LV MVA LT MVA RU MVA V-00 JV-00 BALTV-04 V-06 EEV-04 LTV-05
Blue Crest’s Millenium Tizoc.
Lisäksi hänellä oli kiinanharjakoira
FIN MVA NO MVA LT MVA
Mozar.