JTO ja PEVISA

Mikä ja miksi?
JTO (Jalostuksen Tavoiteohjelma)
Jalostuksen tavoiteohjelman laatiminen on pakollista kaikille niille roduille, joita rekisteröidään yli 50 koiraa vuodessa. Rotujärjestön käsittelyn jälkeen JTO lähetetään vielä Kennelliiton jalostustieteelliselle toimikunnalle hyväksyttäväksi. Se on voimassa viisi vuotta kerrallaan, tämä ensimmäinen JTO:mme siis vuodet 2010-2014.
JTO on tietopaketti, johon on koottu mitattua tietoa rodun tilasta eri näkökulmista. Se on tarkoitettu sekä kasvattajille, että muille rodusta kiinnostuneille. Tavoiteohjelmassa pyritään kartoittamaan rodun ongelmat ja ne asiat, joiden säilyttämistä pidetään tärkeinä, ja etsitään keinoja edetä haluttuun suuntaan. Sen avulla myös suunnitellaan toimintaamme pidemmällä aikavälillä.

PEVISA – ohjelma (Perinnöllisten Vikojen ja Sairauksien vastustamisohjelma)
On Suomen Kennelliiton hyväksymä ohjelma, jolla pyritään ehkäisemään koirilla esiintyviä erityisen perinnöllisiä vikoja ja sairauksia. Ohjelman tavoitteena on vähentää pääasiassa sellaisten periytyvien vikojen tai sairauksien leviämistä rodun kantaan, jotka alentavat koiran elinkykyä tai -toimintoja tai aiheuttavat koiran elämän laadun alenemisen. Ohjelman pääpaino on ongelmien ennalta ehkäisemisessä.
Ehtona rotuyhdistyksen liittymiselle PEVISA :n on, että sillä on Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan hyväksymä jalostuksen tavoiteohjelma, josta selviää rodun jalostukselle asetetut suuntaviivat ja painopisteet. Voidakseen ilmoittaa ohjelmaan kuuluvan rodun pentueen Kennelliiton rekisteriin, pentueen vanhempien on täytettävä rotukohtaiset ehdot. Nämä ehdot määritellään kullakin rodulla tyypillisesti tavattavien vikojen ja sairauksien mukaan. Ehtona voi olla esimerkiksi rekisteröintiä edeltävä pakollinen tutkimus näiden nimenomaisten ongelmien toteamiseksi.

Mitä tulossa JTO :n myötä?
Tavoiteohjelmassa ehdotetaan monenlaisia hankkeita tuleville vuosille: kerätään tietoa perunkarvatonkoirien  terveydestä, iästä ja kuolinsyistä, järjestetään jalostustarkastuksia, tutkitaan mahdollisuuksia järjestää luonnetestejä, pidetään ohjaavia koulutuksia. Kuulisimme mielellämme, mitä näistä sinä pitäisit tarpeellisina ja mihin olisit valmis osallistumaan.
JTO:hon on koottu ohjeluonteisesti kasvattajien ja harrastajien kokemuksiin perustuvia tietoja, joilla pyritään ottamaan huomioon tasapuolisesti terveys, luonne, ulkomuoto, käyttöominaisuudet ja laaja geenipohja. Kommentoi myös näiden toimivuutta, sekä aloittavan kasvattajan, että kokeneemman konkarin näkökulmasta!

Miten jatkuu?

Jos syyskokouksessa todetaan, että JTO -luonnos ei ole vielä valmis hyväksyttäväksi, hallitus ehdottaa asian siirtämistä kevään (2011) vuosikokoukseen ja käsittelyä jatketaan siellä. Jos taas JTO -luonnos päätetään hyväksyä sellaisenaan tai muutettuna jo syyskokouksessa, se lähetetään seuraavaksi Suomen Seurakoirayhdistykseen (SSKY) ja sen jälkeen Kennelliittoon (SKL) ja tulee voimaan vasta hyväksymisen jälkeen.

PEVISA –ohjeen hyväksyminen toteutetaan samoin kuin JTO.


 

TILANNE JTO ja PEVISA KÄSITTELYSSÄ

29.9.2017

Perunkarvatonkoira JTO-2017-2021

01.08.2010

Jalostuksen tavoiteohjelma ja PEVISA käsitellään SuKaRo ry :n syyskokouksessa 21.08.2010. Käsittelyn pohjaksi julkaistaan tässä niiden luonnokset, jotka on käsitelty Jalostustoimikunnan kokouksessa 25.07.2010.

JTO –luonnos ja PEVISA -ohje ovat myös etukäteen tutustumista ja kommentteja varten esillä yhdistyksen kotisivuilla alkaen 01.08.2010


21.08.2010

Syyskokouksessa käsiteltiin JTO ja PEVISA-anomus.

JTO hyväksyttiin sellaisenaan lähetettäväksi eteenpäin SSKY: lle ja SKL: n.

PEVISA- anomukseen lisättiin:
Kaikkille kokomuunnoksille kyynärtutkimus ja suurelle kokomuunnokselle lonkkatutkimus.
PEVISA-anomuksesta poistettiin:
Narttujen ja urosten pentu / pentuemäärät.
Muuten PEVISA-anomus pysyi sellaisenaan ja sen hyväksyntä jatkuu SSKY: n ja SKL: n taholla.


Lisää JTO ja PEVISA käsittelystä 21.08.2010

Palautteita JTO ja PEVISA ehdotuksiin tuli kaksi kappaletta.
Joista toinen lähetetty henkilökohtaiseen sähköpostiin. Kommentointia varten oli olemassa erikseen sitä varten tehty sähköpostiosoite, johon kommentit olisi pitänyt lähettää. Yhdistyksellä ei tässä tapauksessa olisi ollut mitään velvoitteita huomioida ko. kommentteja.

Pevisaan tullut kommentti:

Olisiko rotunsa suurilla edustajilla hyvä tutkia myös lonkat?
 Tereystietojen keräämistä pidän eri tärkeänä.
 -Osallistumaan ollaan valmiita terveystutkimiksiin, jalostustarkastukseen, luonnetestikin kiinnostaa kunhan herra tuosta vanhenee ja viisastuu.
 Ohjaava koulutus?

Ystävällisin terveisin
XXX

Syyskokouksen käsittely asiasta:
Käytiin avointa keskustelua aiheesta lisätäänkö PEVISA: n kyynär- ja lonkkakuvaukset suurelle kokomuunnokselle sekä kyynärkuvaus pienelle ja keskikokoiselle kokomuunnokselle. Asiaa puitiin pitkään sekä suhteellisen yksimielisesti päädyttiin lisäämään ko. tutkimukset PEVISA: n.
———

JTO:n tullut kommentti (lähetetty henkilökohtaiseen s-postiin):

Hei Kaarina!
Tulin juuri mökiltä ja huomasin, että Sukaro on julkistanut jto ehdotelman ja haluatte ilmeisesti kommentteja siitä.

Kommentoin nyt ihan omana itsenäni, en ollenkaan Pemekan edustajana.

Muutamaan seikkaan kaipaisin selvennystä vaikka niitä olikin siellä jo runsain mitoin 🙂

Tuota sukusiitosprosentin asettamista ihmettelen, miksi se on näin harvalukuisella rodulla tiukempi kuin yhdelläkään mulla rodulla Suomessa? Tuota menoa taitaa loppua koko kasvatustyö! Ja miten pitää suhtautua sukutauluttomiin koiriin, nehän voivat olla vaikka kuinka läheistä sukua eikä siitä tiedetä mitään? Samoin tuontikoirien käyttö, ymmärrän sen olevan tärkeää, mutta monesti niistä tiedetään melko vähän ja tiedot sairauksista saattavat olla muuneltuja/salattuja. Aina ei siis voi luottaa että nolla % olisi se kaikista paras ja turvallisin tie, ajattelisi tällainen maallikko.

Toinen mikä särähtää korvaan on tuo perulaisten liikkumisen osio, minusta se ei ole yhtä rotumääritelmän mukaan.
Rotumääritelmä: LIIKKEET Raajojen rakenteen ja kulmausten johdosta liikkeet ovat melko lyhyet ja nopeat, samalla kuitenkin melko pehmeät ja joustavat.
JTO: Tänä päivänä rodussa esiintyy jonkin verran epätasapainoisesti kulmautuneita (alikulmautuneita edestä ja takaa) sekä pihti-, sirppi- tai muutoin heikko kintereisiä koiria, jotka eivät pysty esittämään perunkarvatonkoiran voimakasta matkaa voittavaa liikuntaa. Nykyään rodulle tyypillisiä rakennevirheitä ovat liian suorat lavat, heikot välikämmenet ja löysät tassut sekä takaa kinnerahtautta. Liikkeissä nähtäviä virheitä ovat vähäinen liikkeiden ulottuvuus, jäykkyys ja virheelliset liikeradat.

Rotumääritelmä puhuu ”lyhyestä ja nopeasta”, JTO taas” voimakasta matkaa voittavaa liikuntaa” ja  ”Liikkeissä nähtäviä virheitä ovat vähäinen liikkeiden ulottuvuus, jäykkyys ja virheelliset liikeradat.” Mielestäni tässä on selvä ristiriita.

Kolmanneksi: JTOn lopussa oleva rotumääritelmä loppuu kesken.

Ystävällisin terkuin xxx


Syyskokouksen käsittely asiasta:

Sukusiitoksesta, miksi on näin tiukka?

Perunkarvatonkoirilla on mahdollista toteuttaa yhdistyksen asettamat sukusiitos% raja – arvot.
5 sukupolvea 3,125% ja 3 sukupolvea 0%.

Suomen perunkarvatonkoira kanta on n. 550 koiraa tällä hetkellä jos ei hiukan enemmänkin. Etenkin, kun lasketaan mukaan kaikki suomalaisten omistamat ulkomaisessa rekisterissä olevat koirat.
Erillisiä sukuja on olemassa arviolta noin kymmenen. Joten ei perunkarvatonkoiraa voida enää pitää niin ”harvinaisena” koirarotuna.
Tämä huomioon ottaen Suomessa on koiria, joita voidaan yhdistää tällä sukusiitos% jos kaikki Suomen koirat otetaan huomioon sekä niitä keskenään myös risteytetään. Tämä tosin mahdollista vain jos koko koirakantamme koirien omistajat (kasvattajat / harrastajat) yhdistävät voimavaransa. Yhteistyötä!
Toisekseen tällä hetkellä Euroopassa on useita linjoja, joita käyttämällä pystytään toteuttamaan näinkin tiukka sukusiitos%.
Poikkeuslupa mahdollisuus on aina myös olemassa.

Sukutauluttomien koirien käytössä kasvattajat varmasti ottavat huomioon niiden riskit, eivätkä luota niiden sukutauluihin ja koirasta saamiinsa tietoihin. Sukutauluttomien koirien kohdalla on myös mahdollista ja suositeltavaa käyttää DLA-monimuotoisuus testiä (Liitteenä kuvaus DLA-monimuotoisuudesta).

Avoimessa keskustelussa suurin osa oli sitä mieltä, että tämä kohta pidettäisiin PEVISA: ssa ja seuraavan PEVISA: n päivityksen yhteydessä tarkistetaan vaatiiko sukusiitosprosentti korottamista. Viisi vuotta, minkä nykyinen PEVISA olisi voimassa on koirankasvatuksessa kuitenkin kohtuullisen lyhyt aika.

JTO kohta liikkeet:
Puheenjohtaja luki JTO:n pääkohdittain sekä perustelut saapuneeseen kommenttiin koskien perunkarvatonkoiran liikuntaa.
Käytiin avointa keskustelua kuinka rotumääritelmässä sekä JTO:ssa mainittuja liikuntatapoja tulisi käsittää. Rotumääritelmässä on ristiriitaisuuksia, suomalaiskäännöksessä liikunta-, sekä yleisvaikutelma- kohdissa.

Liikkeisiin liittyviä ROTUMÄÄRITELMÄSTÄ poimittuja kohtia.
YLEISVAIKUTELMA
Tyylikäs ja solakka koira, joka ilmentää nopeutta, voimaa ja tasapainoa vaikuttamatta karkeatekoiselta.
LANTIO
Vankka ja lihaksikas lantio antaa hyvän työntövoiman.
LIIKKEET
Raajojen rakenteen ja kulmausten johdosta liikkeet ovat melko lyhyet ja nopeat, samalla kuitenkin melko pehmeät ja joustavat.

Puheenjohtaja kertoo, että JTO:n liikkumiskohta on kirjattu alun perin sitä seikkaa silmällä pitäen, että terverakenteinen koira liikkuu hyvin ja ilmentäen rotumääritelmän yleisvaikutelma -kohdassa haluttua nopeutta ja voimaa, jota töpöttävä ja lyhyesti askeltava koira ei voi ilmentää.
Liikkeet on näin ollen mainittu jo rotumääritelmässäkin ristiriitaisesti. JTO:ssa on otettu huomioon rodun tämän hetkinen liikkumistapa sekä kokonaisuutena rotumääritelmän mainitsemat liikkumistavat.
Rotumääritelmän liikuntakohtaa kirjatessa ei olla kenties liikuntaa ajateltu lyhytaskeleisena ”negatiivisena” piirteenä. JTO:ssa liikuntaa on kuvattu erityisesti rakennevirheiden näkökulmasta.
Yleisesti nähtiin myös sellainen ristiriitaisena seikkana, että näyttelyissä tuomarit usein haluavat pitkät, maatavoittavat liikkeet, näin ollen koiria usein esitetään lievästi rotumääritelmän liikuntakohdan vastaisesti, enemmän yleisvaikutelma -kohtaan nojaten.

Päätettiin hyväksyä JTO sellaisenaan.


20.07.2011 lisätietoa PEVISA ja JTO käsittelystä

SKL: n Jalostustieteellinentoimikunta on hyväksynyt perunkarvatonkoiralle seuraavan PEVISA-ohjelman.
PEVISA-ohjelma
PERUNKARVATONKOIRA

Ohjelma on voimassa 01.01.2012 – 31.12.2016

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja polvitarkastuslausunto sekä astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto.
Silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kk.

PEVISA-vaatimukset koskevat kaikkia rodun muunnoksia.


JTO korjaukset on aloitettu 15.06.2011 yhteistyössä Kirsi Sainion kanssa.