Valtakunnallista Koiranpäivää juhlitaan vuosittain 24.4. Tänä vuonna Koiranpäivänä kannustetaan kaikkia koiranomistajia viettämään mukava päivä koiransa kanssa ja kertomaan myös muille, miten vietetään hyvää elämää koiran kanssa.
Kansainvälinen kennelunioni FCI on tarkistanut ohjeita kansainvälisten juniori- ja veteraanisertifikaattien myöntämisestä. Tämän pohjalta myös Suomen Kennelliitto on tarkistanut omaa ohjeistustaan. Uudet ohjeet tulevat voimaan 1.1.2023.
Uuden ohjeistuksen mukaan juniori- tai veteraani-CACIBin voi saada juniori- tai veteraaniluokassa paras koira, joka on palkittu sertifikaatin arvoisella (SA). Juniori- ja veteraani-varaCACIBeja ei jaeta.
FCI voi myöntää juniori- tai veteraanivalionarvon koiralle, joka on saanut kolme juniori- tai veteraani-CACIBia kolmesta eri maasta kolmelta eri tuomarilta.
Tähän mennessä juniori- tai veteraaniCACIBin on voinut saada juniori- tai veteraaniluokan paras koira, joka on saanut laatuarvioinnin erinomainen. SA:ta ei ole vaadittu.
1.8.2022–31.12.2022 välisenä aikana saavutetut juniori- ja veteraani-CACIBit hyväksytään FCI:n juniori- tai veteraanivalion arvoa haettaessa.
Lisätiedot: nayttelysihteeri@kennelliitto.fi
Lähde: Suomen Kennelliitto
Omistajailmoituksen ja -muutoksen tekeminen on helppoa Omakoira-palvelussa. Tilanteissa, joissa uusia omistajia on useampia kuin yksi, ilmoitusta Omakoira-palvelussa tekevä henkilö voi lisätä muut omistajat palvelun kautta. Muille omistajille lähtee hyväksymispyyntö sähköpostitse. Sähköpostin kautta muut omistajat pääsevät Omakoira-palveluun hyväksymään omistajuuden. Poikkeuksena ovat alaikäiset omistajat, joilla ei ole omia pankkitunnuksia sekä ulkomaiset omistajat. Alaikäisen tapauksessa huoltaja tarvittaessa hyväksyy omistajuuden. Omistajan ollessa ulkomaalainen tulee hänen tehdä kirjallinen omistajailmoitus, jossa on hänen allekirjoituksensa. Kirjallinen ilmoitus tulee liitteenä ilmoitukseen.
Kun kaikki omistajat ovat hyväksyneet omistajailmoituksen, saavat he omistajatodistuksen sähköpostilla itselleen. Kennelliiton jäsenet voivat lisäksi ladata omistajatodistuksen Omakoira-palvelusta.
Päivityksen myötä Omakoira-palveluun tuli myös kasvattajille hyödyllisiä pentueilmoituksiin liittyviä lisäyksiä. Voit lukea niistä lisää täältä.
Lähde:
Suomen Kennelliitto
Kennelliiton uusi kasvattajasitoumus tuli voimaan 1.1.2022. Siirtymäaika uuden kasvattajasitoumuksen allekirjoittamiselle on 31.5.2022 saakka, johon mennessä myös vanhan kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden kasvattajien on allekirjoitettava uusi kasvattajasitoumus.
Kasvattajasitoumuksella koirankasvattaja sitoutuu noudattamaan kasvatustyössään Suomen Kennelliiton määrittämiä periaatteita, jotka ovat samalla edellytys kennelnimen saamiseksi. Kennelliiton uusi kasvattajasitoumus tuli voimaan 1.1.2022. Siirtymäaika uuden kasvattajasitoumuksen allekirjoittamiselle on 31.5.2022 saakka, johon mennessä myös vanhan kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden kasvattajien on allekirjoitettava uusi kasvattajasitoumus.
Kasvattajasitoumuksella koirankasvattaja sitoutuu noudattamaan kasvatustyössään Suomen Kennelliiton määrittämiä periaatteita, jotka ovat samalla edellytys kennelnimen saamiseksi.
Ohjeet löydät kätevästi Suomen Kennelliiton sivuilta klikkaamalla tästä.
Omakoira-mobiilisovellus sai päivityksen vuoden 2022 alussa. Uuden päivityksen myötä voit jatkossa muun muassa valita sovelluksen käyttökieleksi myös ruotsin. Uusi versio 1.6.2 on ladattavissa Applen AppStoresta, Googlen Play-kaupasta sekä Huawei AppGallery-sovelluskaupasta.
Lue lisää Suomen Kennelliiton sivuilta:
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/omakoira-mobiilisovellus-paivittyi-vuodenvaihteessa
Tutkimuksen suorittavat klinikat eivät enää vuoden vaihteen jälkeen tee koiralle lähetteitä virallisiin terveystutkimuksiin.
Sähköinen ennakkolähete vaaditaan myös paperille täytettävistä tutkimuksista, joita ovat vielä silmätarkastus, maksatutkimus ja polveutumisen varmentaminen.
Jos lähete on jäänyt tilaamatta ennen tutkimusta, voi omistaja tilata lähetteen tutkimuksen jälkeen.
Lue lisää Suomen kennelliiton www-sivuilta.
Kennelliiton Koiranomistajan ja -haltijan perussääntö on päivitetty. Uusi sääntö tulee voimaan 1.1.2022
Koiranomistajan ja -haltijan perussäännössä linjataan, miten vastuullinen koiranomistaja toimii. Viimeksi sääntö on päivitetty vuonna 2010. Uudessa perussäännössä ei ole suuria muutoksia.
Perussääntö velvoittaa koiranomistajia ja -haltijoita olemaan selvillä koiria koskevien lakien, asetusten ja määräysten sisällöstä ja toimimaan sen mukaisesti. Koiranpidosta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristölle.
Perussäännön mukaan Kennelliiton säännöt, ohjeet ja määräykset koskevat Kennelliiton jäseniä ja henkilöitä, jotka osallistuvat järjestäytyneeseen koiraharrastustoimintaan.
Koiranpennun hankkijan tulee varmistaa, että pentu on vähintään seitsemän viikon ikäinen. Pennusta tulee tehdä omistajailmoitus Kennelliittoon.
Koiranomistajan tai -haltijan tulee olla perehtynyt koirien laji- ja rotutyypillisiin tarpeisiin ja huolehtia siitä, että koirat saavat riittävästi ravintoa, huolenpitoa ja rodunomaista aktiviteettia. Koiria tulee pitää niiden tarpeet täyttävissä tiloissa ja huolehtia siitä, että ne saavat riittävästi liikuntaa.
Vastuullinen koiranomistaja tai -haltija antaa avoimesti tietoa koiransa ominaisuuksista sekä vioista ja sairauksista. Hän luovuttaa Kennelliitolle koiriensa terveystutkimustulokset kaikille avoimessa jalostustietojärjestelmässä julkaistaviksi.
Kennelliiton valtuuttamat henkilöt voivat opastaa ja neuvoa koiranomistajan ja -haltijan perussääntöön sitoutunutta henkilöä hänen koiranpidossaan ja hoidossa sekä tehdä kennelneuvontakäyntejä ja ottaa polveutumismääräyksiin tarvittavia näytteitä koirista.
Koiranomistajien ja -haltijoiden koiran kauppaa, sijoitusta ja välitystä koskevat samat linjaukset kuin Kennelliiton kasvattajasitoumukseenkin on kirjattu.
Uuteen koiranomistajan ja -haltijan perussääntöön voi tutustua täällä:
Kennelliiton valtuusto päätti kokouksessaan 28. marraskuuta uudesta kasvattajasitoumuksesta, joka tulee voimaan 1.1.2022 alkaen.
Kasvattajasitoumuksella koirankasvattaja sitoutuu noudattamaan kasvatustyössään Kennelliiton määrittämiä periaatteita, jotka ovat samalla edellytys kennelnimen saamiseksi.
Kasvattajasitoumus on yleensä päivitetty noin kymmenen vuoden välein. Edellisen kerran se päivitettiin vuonna 2010.
Itse pääperiaatteet sitoumuksessa eivät ole muuttuneet. Kasvattaja sitoutuu Kennelliiton tarkoitukseen ja sääntöihin sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Hän kasvattaa Kennelliiton rotukoirarekisteriin rekisteröitäviä, käyttötarkoitukseensa sopivia, rotumääritelmän mukaisia koiria.
Lue lisää Suomen Kennelliiton sivuilta
Uuden kasvattajasitoumuksen sisällön löydät TÄSTÄ!
Koiramessuilla 18.-19.12.2021 Helsingin Messukeskuksessa otetaan käyttöön koronapassi.
KUVA: OLIVIER MORIN / LEHTIKUVA
Koronapassin käyttöä Koiramessuilla edellytetään, sillä messujen kaikkien tapahtumakehien reunoille ei voida järjestää riittävästi istumapaikkoja yleisölle. Kennelliitto on ollut asiasta yhteydessä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.
Koronapassina toimii EU:n koronatodistus, jonka voi ladata Omakanta-palvelusta.
Voit tulla Koiramessuille, jos sinulla on jokin kolmesta EU:n koronatodistuksesta:
– todistus koronarokotuksesta
– todistus koronatestituloksesta
– todistus sairastetusta koronasta.
Lisää tietoa koronapassista saa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivulta.
Koiramessuilla on vahva maskisuositus kaikille osallistujille. Älä tule messuille hengitystieoireisena. Noudata hygieniamääräyksiä ja pidä riittäviä etäisyyksiä.
Koiranäyttelykehässä tuomari voi pyytää koiran esittäjää näyttämään itse koiran hampaat. Tuomarit eivät kättele näytteilleasettajia.
Ohjeistusta terveysturvallisuudesta täsmennetään tarpeen mukaan. Seuraa Koiramessujen verkkosivuja ja Kennelliiton Omakoira-mobiilisovellusta.
Huolehditaan yhdessä siitä, että tapahtuma voidaan järjestää mahdollisimman terveysturvallisesti!
Tietoa Koiramessuista löytyy messujen verkkosivuilta.
Lähde: Suomen Kennelliitto
Aikatalut on julkaistu: LUE LISÄÄ
LÄHDE: Suomen kennelliitto
ECVO (European College of Veterinary Ophthalmologists) on päivittänyt eräiden perinnöllisten ja perinnölliseksi epäiltyjen kaihimuotojen merkitsemistä silmätutkimuslomakkeeseen ja tarkentanut ohjeitaan muutosten jalostuksellisesta merkityksestä.
Koirien virallisissa silmätarkastuksissa toimitaan Suomessa ECVO:n ohjeistuksen mukaisesti ja käytetään sen hyväksymää tutkimuslomaketta. Silmätutkimuksia suorittavat ECVO:n hyväksymät silmätarkastuseläinlääkärit ja eurooppalaisen erikoistumiskoulutuksen suorittaneet ECVO-diplomaatit. Kennelliitto julkaisee suomalaisten silmätarkastuseläinlääkärien ja diplomaattien nimet sivuillaan.
ECVO myös seuraa silmäsairauksista kertyvää tietoa ja kartoittaa löydösten merkitystä koiran elämänlaadun kannalta sekä päivittää muutosten jalostuksellista merkitystä koskevia ohjeitaan kertyneen tiedon perusteella.
ECVO on nyt päivittänyt eräiden perinnöllisten ja perinnölliseksi epäiltyjen kaihimuotojen merkitsemistä tutkimuslomakkeeseen sekä tarkentanut ohjeitaan muutosten jalostuksellisesta merkityksestä. Eri kaihimuodoissa linssin samentuminen voi edetä tai pysyä lähes muuttumattomana koiran loppuiän. Useita vuosia kestäneen seurannan perusteella on todettu, että joissakin kaihityypeissä samentuminen lähes pysähtyy eikä niihin liity merkittävää näkökyvyn alenemista, kun taas joissakin eteneminen on todennäköisempää ja voi johtaa sokeutumiseen.
Perinnöllinen tai perinnölliseksi epäilty kaihi eli katarakta merkitään silmätarkastuslomakkeeseen joko kohtaan 3 Katarakta (synnynnäinen; tarkoittaa ennen 8 viikon ikää todettua kaihia) tai kohtaan 15 (varhaisen pentuvaiheen jälkeen ilmenevät kaihit). Kohdassa 15 on omat merkitsemisruudut useille erityyppisille kaiheille. Näistä alinna on kohta ”muu” ja tähän merkitään ECVO:n ohjeistuksen mukaisesti jalostusvalinnan kannalta vähämerkitykselliset kaihimuodot. Kennelliitto on vuosia sitten linjannut, että kohtaan 15 ”muu” merkitty kaihi ei sulje koiraa jalostuksesta, mutta tulee huomioida jalostusvalinnassa niin, että koira tulisi yhdistää vain tervesilmäiseen parituskumppaniin.
ECVO katsoo, että kaikkien perinnölliseksi tiedettyjen tai epäiltyjen kaihidiagnoosien, jotka mahdollisesti aiheuttavat merkittävää näköhaittaa, tulisi sulkea koira jalostuksesta lukuun ottamatta edellä mainittua ”muu” diagnoosia. Ohjetta on nyt päivitetty niin, että myös seuraavat kaihimuutokset merkitään vastaisuudessa lomakkeen kohtaan 15 ”Muu”: punktaatti, saumalinjan kärki, saumalinja, nukleaari rengas, nukleaari lasikuitu/pulverulentti kaihi ja muutoksen tyyppiä koskeva merkintä lisätään lomakkeen kuvaileviin kommentteihin. ECVO katsoo, ettei koiraa ole välttämätöntä sulkea jalostuksesta edellä mainittujen kaihityyppien perusteella. Nämä muutokset on Suomessa jo tähänkin asti merkitty vain ”muu”-kohtaan tai ainoastaan Kuvailevat kommentit -osaan. Muutoksen myötä lomakkeen kohdasta 15 jäävät pois anteriorisen sutuurisauman ja punktaatin kaihin merkitsemiseen käytetyt ruudut.
Anteriorisen sutuurisauman kaihi ei millään rodulla enää sulje koiraa pois jalostuksesta, vaikka rodun PEVISA-ehdot estäisivät kaihikoiran käytön.
Punktaatin kaihin osalta on kohtaan 15 pääsääntöisesti merkitty vain sellaiset muutokset, jotka eläinlääkäri on katsonut jalostuksellisesti merkittäviksi. Jos koiralla on nyt voimassa diagnoosi punktaatti kaihi todettu, voi omistaja niin halutessaan viedä koiran uusintatutkimukseen, jossa diagnoosi ja muutosten mahdollinen eteneminen tarkistetaan. Jos muutokset uudessa tutkimuksessa luokitellaan muu kaihi -kohtaan merkittäviksi, kumoaa Kennelliitto aiemman punktaatti-diagnoosin. Omistajan tulee pyytää asiaa kirjallisesti osoitteesta jalostusposti@kennelliitto.fi.
Nukleaarin kaihin kohdalla vähämerkityksellisiä muutoksia ei tähänkään saakka yleensä ole merkitty kohtaan 15 nukleaari. Jos omistaja haluaa varmistaa, onko koiralla edelleen voimassa diagnoosi nukleaari kaihi todettu, voi koiran viedä uusintatutkimukseen ja mikäli lausunto muuttuu, toimittaa kopiot koiran silmätarkastuslausunnoista Kennelliiton silmäsairaustyöryhmän käsiteltäväksi osoitteeseen jalostusposti@kennelliitto.fi. Silmäsairaustyöryhmä tarkistaa, voidaanko nukleaarin kaihin diagnoosi kumota ilman paneelikäsittelyä.
ECVO on lisännyt seuraavat asiat ohjeisiinsa:
Kultainennoutaja on lisätty rotuihin, joille suositellaan gonioskopiatutkimusta.
Kennelliiton sivuilla olevat artikkelit Koirien perinnölliset silmäsairaudet ja niiden tutkiminen sekä Mitä virallinen silmätarkastus tutkii? tullaan muutosten myötä tarkistamaan päivitysten varalta.
Lisätiedot:
Kennelliiton silmäsairaustyöryhmän sihteeri
Hanna Kaasalainen
jalostusposti@kennelliitto.fi
puh. 09 8873 0213
Kennelliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 17.6.2021 uuden koirarekisteriohjeen, joka tulee voimaan 1.1.2022 ja koskee tästä päivämäärästä alkaen astutettuja pentueita. Uuden ohjeen myötä narttujen käyttöön on määritelty selkeät ikärajat. Rekisteröintimaksuja voidaan korottaa porrastetusti, jos kaikki vaatimukset eivät täyty. Ei jalostukseen eli EJ-rekisteri poistuu käytöstä, mutta FI- tai ER-rekisterissä oleva koira voidaan asettaa jalostuskieltoon.
Pentueen rekisteröintimaksu korottuu porrastetusti, jos pentue ei täytä kaikkia pentuerekisteröinnin ehtoja astutushetkellä, mutta ehdot täyttyvät rekisteröintihetkellä. Kasvattaja voi näin rekisteröidä korkeintaan kolme pentuetta FI- tai ER-rekisteriin.
Koirakohtaisesti voidaan rekisteröidä vain yksi pentue korotetulla maksulla. Rajoitus koskee sitä vanhempaa, joka ei astutushetkellä täytä rotukohtaisia PEVISA-ehtoja.
EJ-rekisteri poistuu, mutta koiria voidaan merkitä vapaaehtoisesti tai siirtää joko toistaiseksi voimassa olevaan tai pysyvään jalostuskieltoon.
Jalostuskielto voidaan kumota vain Kennelliiton päätöksellä.
Lue lisää aiheesta Suomen Kennelliiton sivuilla:
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/koirarekisteriohje-uudistuu-vuoden-2022-alusta
Uusi koirarekisteriohje tästä:
https://www.kennelliitto.fi/files/koirarekisteriohje
Tällä hetkellä Kennelliiton tarkoituksena on järjestää vuoden 2021 Koiramessut messukeskuksessa Helsingissä 18.-19.12. Viikonlopun neljän näyttelyn ilmoittautumiset avataan syyskuun alussa.
Koiramessuilla järjestetään vuoden suurimmat näyttelytapahtumat. Lauantaina 18.12. järjestetään pohjoismainen Helsinki Winner 2021 -näyttely ja sunnuntaina kansainvälinen Voittaja 2021 -näyttely.
Lisäksi lauantaina 18.12. järjestetään Helsinki Puppy Show -pentunäyttely ja sunnuntaina 19.12. Voittaja Puppy Show -pentunäyttely. Molemmissa pentunäyttelyissä koiramäärä on rajoitettu 850 koiraan.
Kennelliitto tiedottaa näyttelyilmoittautumisten avaamisesta Koiramessujen verkkosivuilla ja Facebooksivulla, Showlink Oy:n verkkosivuilla ja Facebook-sivulla sekä kansainvälisellä Winner Shows 2021 in Helsinki -Facebooksivulla.
– Pyrimme järjestämään näyttelyt mahdollisimman terveysturvallisesti viranomaisten ohjeiden ja linjausten mukaisesti. Toivomme, että kaikki sujuu hyvin, ja pääsemme jälleen jakamaan arvostetut Voittaja-tittelit Messukeskuksessa, toteaa Voittaja-näyttelyiden näyttelytoimikunnan puheenjohtaja Kari Järvinen.
Syyskuun alussa aukeavat myös Koiramessujen Rotutorin ilmoittautuminen, myyntipaikkojen ilmoittautuminen sekä kehätoimitsijoiden ilmoittautuminen. Näistä tiedotetaan Koiramessujen verkkosivuilla ja eri kohderyhmille suunnatuilla viestintäkanavilla.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja
Johanna Tuomi
Showlink Oy (näyttelyt)
johanna.tuomi@showlink.fi
puh. 050 546 3040
Osastopäällikkö Kirsi Salmijärvi
Suomen Kennelliitto
(Koiramessut)
kirsi.salmijarvi@kennelliitto.fi
puh. 09 8873 0237
Lähde: SKL-Suomen Kennelliitto
Poikkeusmenettely koskee 1.1.2020 alkaen saavutettuja CACIBeja. Jos rodulla on käyttökoevaatimus, vaaditaan kansainväliseen muotovalion arvoon (C.I.B) 2 CACIBia yhdestä maasta. Jos rodulla ei ole käyttökoevaatimusta, vaaditaan kansainväliseen muotovalion arvoon (C.I.B) 4 CACIBia kahdesta eri maasta. Kansainväliseen näyttelyvalion arvoon (C.I.E) vaaditaan rodulta, jolla käyttökoevaatimus, 4 CACIBia kahdesta eri maasta.
C.I.B (jos rodulla ei käyttökoevaatimusta) ja C.I.E (jos rodulla käyttökoevaatimus)
| Vaatimukset ennen korona-aikaa | Väliaikaiset vaatimukset korona-aikana |
| 4 CACIBia | 4 CACIBia, jotka saatu 1.1.2020 alkaen pidetyistä näyttelyistä |
| Kolmesta eri maasta | Kahdesta eri maasta |
| Kolmelta eri tuomarilta | Kolmelta eri tuomarilta |
| 1 vuosi ja 1 päivä ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä | 1 vuosi ja 1 päivä ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä |
C.I.B (rodulle jolla käyttökoevaatimus)
| Nykyiset vaatimukset | Uudet väliaikaiset vaatimukset |
| 2 CACIBia | 2 CACIBia, jotka saatu 1.1.2020 alkaen pidetyistä näyttelyistä |
| Kahdesta eri maasta | Yhdestä maasta |
| Kahdelta eri tuomarilta | Kahdelta eri tuomarilta |
| 1 vuosi ja 1 päivä ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä | 1 vuosi ja 1 päivä ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä |
| Rodulta vaadittava käyttökoetulos | Rodulta vaadittava käyttökoetulos |
Esimerkki: Koira on voittanut ensimmäisen CACIBinsa Suomessa 1. elokuuta 2020 ja toisen CACIBinsa Liettuassa 7. elokuuta 2020, jolloin koiralla on poikkeusmenettelyn vaatimat kaksi maata. Saadakseen kansainvälisen muotovalion arvon koiran on voitettava vielä 2 CACIBia ennen kansainvälisen muotovalionarvon saavuttamista siten, että ensimmäisen ja viimeisen CACIBin saamisen välillä on kulunut vähintään 1 vuosi ja 1 päivä.
Ennen 1.1.2020 saatuja CACIBeja koskevat tavalliset vaatimukset (taulukossa Vaatimukset ennen korona-aikaa) CIB- ja CIE-tittelin saamiselle.
Lähde & Lisätiedot: Suomen Kennelliitto:
valiot@kennelliitto.fi
Valtakunnallista Koiranpäivää juhlitaan vuosittain 24.4.
Tänä vuonna Koiranpäiväna tuodaan esille koiran aktivointia ja koiran kanssa harrastamista.
Vuonna 2021 on Kennelliiton toiminnassa koiran koulutuksen teemavuosi. Koiranpäivänä 24.4. kannustamme sloganilla ”Tassua toisen eteen – Koiranpäivä on meidän päivä” kaikkia koiranomistajia aktiiviseen elämään koiransa kanssa.
Kaikki koirat kaipaavat virikkeitä ja toimintaa. Toivotamme kaikki koiranomistajat tervetulleiksi aktiiviseen arkeen koiraharrastajien yhteisössä. Tarjoamme verkossa ja jäsenyhdistystemme kautta tietoa koiraharrastusmahdollisuuksista ja koiran koulutuksesta. Yhteinen harrastaminen koiran kanssa tuo niin koiralle kuin omistajallekin ja edistää molempien hyvinvointia.
Koronapandemia rajoittaa tänäkin keväänä koiran kanssa harrastamista ja yleisötapahtumien järjestämistä. Jaamme Koiranpäivän aktivointivinkkejä, tietoa ja tunnelmia verkossa. Haastammekin kaikki miettimään, miten hyvää elämää koiran kanssa voi jakaa muillekin sosiaalisessa mediassa ja muilla verkkoalustoilla.
Kuka tahansa voi pistää pystyyn Koiranpäivän haasteen muille somessa. Julkaisemme myös Facebook-kehykset, joilla voit osoittaa, että päivä on sinulle tärkeä, ja olet mukana. Jotta Koiranpäivän julkaisut erottuvat, julkaisuissa kannattaa käyttää hashtageja #koiranpaiva, #koiranpaiva2021, #koiranpaivaonmeidanpaiva, #tassuatoiseneteen ja #koiranpaivanvinkki.
Tutustu myös Koiranpäivän Facebook-sivuihin.
Lue lisää Suomen Kennelliiton sivuilta.
© Kuva ja tekstit, Suomen Kennelliitto.
Vastuullinen kasvattaja tekee sopimukset kaikista koirista.
Kennelliitto tarjoaa valmiiksi laaditut sopimuslomakkeet, joissa on huomioitu kummankin osapuolen oikeudet. Vakiosopimuslomakkeiden perusajatus on turvata molemmille osapuolille koiran kaupassa kohtuulliset sopimusehdot ja ehkäistä ennalta mahdollisimman tehokkaasti sopimuksista syntyviä mahdollisia kiistoja niin, ettei sopimuksia tarvitse tulkita jälkikäteen.
Suomen Kennelliiton uudet vakiosopimuslomakkeet kasvattajille löytyvät nyt Suomen Kennelliiton sivuilta.
Linkki: https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/vastuullinen-koirankasvatus/kennelliiton-sopimuslomakkeet/142021-voimaan-tulevat-vakiosopimuslomakkeet
Uudet sopimukset astuvat voimaan 1.4.2021 mutta myös vanhoja voit käyttää vuoden 2021 loppuun.
Osa kampanjaa ovat Kennelliiton Hyvää elämää koiran kanssa -podcastit, joista ensimmäinen julkaistiin huhtikuussa Koiranpäivänä. Sarjassa julkaistaan kaikkiaan kahdeksan podcastia joka toinen viikko. Lisäksi julkaistaan kaksi podcastia yhteistyössä Lily Talks’in kanssa.
Podcasteissa toimittaja Leena Seppinen jututtaa eri asiantuntijoita koiran hankintaan, hoitoon, koulutukseen, koiran kanssa harrastamiseen sekä muun muassa eri koirarotuihin ja koirien kasvatuksen liittyvistä asioista. Haastateltavina on koirien käyttäytymisen tutkijoita, kouluttajia ja muita koira-alan asiantuntijoita.
Koiran hankintaan liittyvää tietoa saa myös Lily Talks’in Anna Vihervaarasta -erikoisjaksoissa, joissa Anna Kauhala jututtaa koirankouluttaja Miira Hellsteniä.
Podcastit täältä:
Podcastit
Kaikki jaksot löydät myös iTunesista ja Spotify’sta,
joten voit kuunnella niitä haluamallasi tavalla,
kun sinulle parhaiten sopii.
Lähde:
Suomen Kennelliitto
Koirien kiinnipitoaika alkaa maanantaina 1.3.2021
Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkaa koko maassa maanantaina 1. maaliskuuta. Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti.
Kiinnipitoaikana koiran on oltava aina kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Koira voi olla vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella. Kylmän talven myötä jäillä liikkuminen on nostanut suosiotaan. On muistettava, että koiran on oltava kytkettynä myös jäällä liikuttaessa.
Koirien kiinnipitoajan kunnioittaminen on tärkeää, jotta luonnoneläimillä olisi rauha niiden lisääntymisajan aikana. Etenkin rajun talven jälkeen eläimet voivat olla heikossa kunnossa ja tarvitsevat rauhaa lepoon ja ruokailuun.
Erityisesti kanalintuja ajatellen on tärkeää, etteivät koirat juokse vapaana maaliskuun alun jälkeen. Vaikka koira ei olisikaan linnuista kiinnostunut, linnut suhtautuvat koiraan kuin mihin tahansa petoon, ja kaikkoavat helposti pesimäpaikalta. Koira voi myös tuhota pesiä.
Paitsi linnuilla, myös monilla nisäkkäillä kiimakausi käynnistyy aikaisin keväällä, ja esimerkiksi mäyrät voivat saada poikasia jo maaliskuun puolella.
Poikkeuksena virkakoirat ja pienet pennut
Kiinnipitoaika koskee kaikkia koiria muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kiinnipitoaika ei koske poliisin, tullin, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen työtehtävissä olevia koiria tai paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävien koulutustilanteita. Kiinnipitoaika ei koske myöskään alle viiden kuukauden ikäisiä pentuja tai palvelutehtävissä olevia koiria. On kuitenkin huomioitava, että taajamissa, puistoissa ja viheralueilla pientenkin koirien vapaana pitäminen voi johtaa siihen, että päivällä piileskelevät rusakot ja metsäkauriit voivat säikähtää ja jäädä auton alle.
Kiellosta voi poiketa myös silloin kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan siten, ettei se häiritse rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana.
Metsästyslain mukaisena koirien kiinnipitoaikana rauhoittamattoman riistaeläimen metsästys on sallittua muulla kuin ajavalla koiralla sillä edellytyksellä, ettei koira häiritse rauhoitettuja luonnoneläimiä.
Huomioi kuitenkin, että kiinnipitoajan ulkopuolellakin metsästyslaki määrää pitämään koiran kytkettynä, ellei maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta ole lupaa koiran vapaana pitämiseen. Vaikka koira olisi luvallisesti irti, tulee sen olla aina omistajan hallittavissa.
Luonnonsuojelualueilla kielto koira vapaana pitämiseen on ympärivuotinen.
Metsästyslaissa tarkoitettujen koirien koe- ja koulutuslupien hakeminen Suomen riistakeskukselta on uudistunut. Tästä eteenpäin luvat voidaan hakea Suomen riistakeskuksen Oma riista – palvelun kautta. Lupa koskee kokeita ajalla 1.3.–19.8. Listan lupaa edellyttävistä kokeista löydät tästä (sivu 4).
Missä koiraa voi pitää vapaana?
Järjestyslaista löytyy oma pykälänsä koirakurista. Lain mukaan koira on oltava kytkettynä aina taajama-alueella. Koiraa saa pitää vapaana ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla, mutta koiran on oltava näissäkin paikoissa omistajansa tai haltijansa valvonnassa. On myös pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Koiraa ei saa myöskään järjestyslain mukaan päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai vastaavalle juoksuradalle. Koiraa ei saa myöskään viedä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle. Poikkeuksena ovat koiraladuiksi merkityt hiihtoladut sekä koirien käyttöön tarkoitetut uimarannat.
Hyvä koiranomistaja tuntee koiraetiketin ja noudattaa sitä, jotta koiran kohtaamiset niin lajitovereiden, muiden eläinten kuin ihmistenkin kanssa sujuvat mahdollisimman sujuvasti.
Lisätiedot:
Suomen Kennelliitto
hallituksen puheenjohtaja
Harri Lehkonen
050 329 2188
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
Suomen luonnonsuojeluliitto
suojelupäällikkö
Tapani Veistola
0400 615 530
tapani.veistola@sll.fi
Lähde:
Suomen Kennelliitto
Kennelliiton kasvattajatoimikunta järjestää marraskuussa kolme etäluentoa eli webinaaria kasvattajille. Luennoille ovat tervetulleita mukaan myös kaikki muut aiheista kiinnostuneet Kennelliiton jäsenet. Luennot ovat maksuttomia.
Kannattaa laittaa luentojen päivämäärät jo kalenteriin. Tarkemmat ilmoittautumistiedot tulevat loka-marraskuun vaihteessa, kun luennoille ilmoittautuminen alkaa. Luennoille ilmoittaudutaan Kongressi-ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Tästä annetaan tarkemmat ohjeet, kun tiedotamme ilmoitautumisten avaamisesta.
Joulukuussa pidettäväksi aiotut Kennelliiton Voittaja-näyttelyt ja Koiramessut siirtyvät ainakin tulevan vuoden maaliskuulle, päätti Kennelliiton hallitus 20.8. Kaikki Kennelliiton itse järjestämät tapahtumat, mukaan lukien kansainväliset kokeet ja kilpailut sekä pohjoismaiset maaottelut ja mestaruuskilpailut, on peruttu vuoden 2020 loppuun asti. Kennelliitto ei lähetä edustusjoukkueita kansanvälisiin arvo-otteluihin eikä -kilpailuihin.
Päätös tapahtumien perumisesta ei koske Kennelliiton jäsenyhdistyksiä. Kennelpiirit, rotujärjestöt sekä muut jäsenyhdistykset päättävät itse, järjestävätkö ne tapahtumia. Lisäksi hallitus tarkisti perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman (PEVISA) poikkeuslupaohjetta.
Kennelliitto varasi jo keväällä varmuuden vuoksi Helsingin Messukeskuksen maaliskuun 6.–7. päiviksi 2021 epäillessään koronapandemian pitkittyvän. Mikäli suuren sisänäyttelyn ja messujen pitäminen ei vielä silloinkaan ole mahdollista, joutuu koiraväki odottelemaan Messariin pääsyä vähintään joulukuuhun 2021.
Ruotsista kuultiin 19. elokuuta, että Tukholman joulukuinen Hundmässa peruutetaan. Samana päivänä ilmoitti Tanskan kennelliitto peruvansa kaikki loppuvuoden näyttelyt.
Syksyn sisänäyttelyistä peruttiin Eckerö jo kesäkuussa ja elokuussa Seinäjoki. Jyväskylästä eikä keväältä marraskuulle siirretystä Lahdesta ole ilmoitusta vielä tullut, mutta jää nähtäväksi, voidaanko marraskuussa pitää suuria sisänäyttelyitä.
Kennelliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 12.5.2020 ohjeet kokeiden, kilpailujen ja testien järjestämisestä korona-aikana. Lisäksi hallitus täsmensi aiempaa päätöstään kesä-heinäkuun koiranäyttelyistä siten, että tänä aikana ei saa järjestää koiranäyttelyitä.
Kesäkuun alusta lähtien kokeita, kilpailuja ja testejä voidaan käynnistää hyvin pienimuotoisesti, viranomaisten asettamia kokoontumisrajoituksia noudattaen. Tapahtumien järjestäjien, tuomareiden ja toimihenkilöiden on ensisijaisesti noudatettava Suomen valtion ja viranomaisten, kuten Aluehallintoviraston antamia ohjeita. Kennelliiton hallitus seuraa koronatilannetta ja tekee tarvittavat uudet päätökset, mikäli tilanne sitä vaatii.
Jokainen kokeeseen, kilpailuun tai testiin osallistuva henkilö osallistuu tapahtumaan omalla vastuullaan. Kennelliitto, tapahtuman järjestäjä, kokeen, kilpailun tai testin toimihenkilöt tai ylituomari eivät ole vastuussa osallistujan mahdollisesta korona-altistumisesta tai koronaan sairastumisesta, eivätkä näistä aiheutuvista vahingoista.
Järjestäjillä on oltava käytössään kaikkien tapahtumassa paikalla olevien henkilöiden yhteystiedot. On hyvä pitää mielessä, että mikäli yhdelläkin tapahtumassa mukana olleella henkilöllä todetaan koronavirusaltistus, voivat terveysviranomaiset asettaa kaikki tapahtumaan osallistuneet kahden viikon mittaiseen karanteeniin.
50 henkilön kokoontumisrajoitusta on noudatettava tarkoin
Kennelliiton hallituksen hyväksymät ohjeet lähtevät siitä, että kokeen, kilpailun tai testin voi järjestää 1.6.2020 alkaen, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
Jos turvaväliä ei voida noudattaa, ei tapahtumaa voi järjestää
Kokeen, kilpailun tai testin järjestäjän tulee ottaa tarkkaan huomioon toimihenkilöiden ja osallistujien turvallisuus. Tapahtumaan ei saa tulla yleisöä. Vain tapahtuman järjestämisen kannalta välttämättömillä henkilöillä on oikeus olla paikalla.
Tuomarin ja toimihenkilöiden tulee pitää turvaetäisyys muihin henkilöihin. He eivät kättele tapahtumassa ketään. Etäisyyden noudattaminen voi olla hankalaa niissä koemuodoissa, joissa kokeen läpivienti ja kokeen luonne edellyttävät viranomaisten määräämän kahden metrin määräämän turvavälin alittavaa etäisyyttä. Tällaisia koemuotoja ovat esimerkiksi MH-luonnekuvaus, rally-toko, vesipelastus ja vinttikoirakokeet.
Myös muissa lajeissa lähikontaktia vaativassa osiossa on noudatettava turvaetäisyyksiä, tai osiota ei suoriteta ollenkaan. Esimerkkejä tällaisista koemuodoista ovat luonnetesti, paimennuskokeet, palvelus- ja pelastuskoirakokeet sekä tottelevaisuuskoe, jossa on luoksepäästävyysosio.
Tapahtumapaikalla tulee olla käsienpuhdistusmahdollisuus. Jos tilaisuudessa on ruokatarjoilu, niin järjestäjä tarjoilee ruoan.
Mikäli annettuja ohjeita ei noudateta, on ylituomarilla oikeus keskeyttää koe, kilpailu, testi tai koesuoritus sekä poistaa tilaisuudesta henkilö, joka ei noudata ohjeita.
Lisätiedot
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
Harri Lehkonen
puh. 050 329 2188
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
Esa Kukkonen
koe- ja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. 044 364 2271
Kimmo Mustonen
näyttelytoimikunnan puheenjohtaja
kimmo.mustonen@kennelliitto.fi
puh. 0400 914 423
Lähde: SKL
Suomen Kennelliitto
Vuolasvirta-palkintoanomukset toimitetaan Kennelliittoon 30.4.2020 mennessä joko sähköisesti (vuolasvirta@kennelliitto.fi) tai postitse. Normaalitilanteessa anomuksen liitteenä tulee olla kennelneuvojan käyntiraportti, joka ei anomishetkellä saa olla vuotta vanhempi.
Nykyisen poikkeustilanteen takia kennelneuvojan käyntiraporttia ei tarvitse toimittaa anomuksen liitteenä, mikäli neuvontakäyntiä ei voida tehdä.
Kennelliitto antaa tarkemmat ohjeet kennelneuvontakäyntien tekemisestä (mm. aikarajat), kun kennelneuvontakäynnit ovat mahdollisia.
Lähde: Suomen Kennelliitto
Hallitus päätti esittää valtuuston hyväksyttäväksi seuraavat lisäykset valionarvosääntöihin:
Juniorimuotovalion arvo (FIN JMVA): Kolme juniorisertifikaattia näyttelystä Suomessa kolmelta eri palkintotuomarilta.
Veteraanimuotovalion arvo (FIN VMVA): Kolme veteraanisertifikaattia näyttelystä Suomessa kolmelta eri palkintotuomarilta.
Lisäykset tulevat voimaan 1.1.2021
Lähde. SKL (Suomen Kennelliitto)
Voiko virus tarttua eläimestä ihmiseen tai ihmisestä eläimeen?
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tällä hetkellä ei ole todisteita siitä, että lemmikit, kuten kissat ja koirat voisivat olla koronaviruksen kantajia. Kädet kannattaa kuitenkin aina pestä saippualla jos on silitellyt eläimiä, koska muut bakteerit kuten salmonella tai E.coli voivat tarttua eläimestä ihmiseen.
Lähde: Suomen Kennelliitto
Lue lisää aiheesta:
https://www.kennelliitto.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-uudesta-covid-19-koronaviruksesta
Kennelliiton kärkiteema Euroopan parlamentin tulevalla kaudella on laittoman koirakaupan suitsiminen. Lisäksi Kennelliitto peräänkuuluttaa koiriin liittyvän kuluttajansuojalainsäädännön parantamista, koirien hyvinvoinnin valvonnan edellytysten vahvistamista sekä antibioottiresistenssin ja tarttuvien tautien torjunnan tehostamista.
Pentutehtailu ja koirien salakuljetus ovat tuottoisaa rajat ylittävää rikollisuutta, jolla aiheutetaan eläinten hyvinvoinnin vakavien laiminlyöntien lisäksi riskejä ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Lisäksi laiton koirakauppa haittaa Euroopan unionin sisämarkkinoiden toimintaa ja kuluttajansuojan toteutumista.
– Pentutehtailusta ja koirien salakuljetuksesta puhutaan Euroopan unionissa paljon, mutta komissiolle esitetyistä lukuisista vaatimuksista huolimatta konkreettisia toimia niiden kitkemiseksi on nähty kovin vähän. Suomi aloittaa heinäkuussa Euroopan unionin puheenjohtajana, joten suomalaisten tulisi olla etulinjassa ryhtymässä sanoista tekoihin myös tässä asiassa, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.
Yhtenä keinona laittoman ja epämääräisen koirakaupan suitsimiseen Kennelliitto esittää, että koirien myyntiä verkkokauppa-alustoilla tulisi säännellä. Vähimmäisvaatimuksina koirien myyjiltä tulisi vaatia vahvaa tunnistautumista ja verkkokauppa-alustoilla tulisi olla selvät standardit koirien myynnin itsesäätelylle.
– Koiran hankinnan tulisi aina olla pitkän ja huolellisen harkinnan tulos, mutta verkosta koiran voi ostaa hetken mielijohteesta. Silloin alkuperältään, terveydentilaltaan ja käyttäytymiseltään tuntemattomia koiria voi päätyä ihmisille, jotka eivät kykene huolehtimaan niistä koiran koko elinikää tai joiden taidot eivät riitä kouluttamaan koirasta yhteiskuntakelpoista, Lehkonen huomauttaa.
Tärkeä keino vastuullisen koirakaupan tukemisessa on lisäksi koirien tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin edistäminen. Tällä hetkellä lähes kaikissa EU-maissa on säädetty koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Käytännöt eivät kuitenkaan ole yhteneväisiä eikä tunnistusmerkintää ja virallista koirien omistajarekisteriä ole toistaiseksi esimerkiksi Suomessa.
– Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt koirien lakisääteisen tunnistusmerkinnän ja rekisterin käyttöönottoa ja lainsäädäntötyön on määrä alkaa tänä vuonna. Nyt neuvoteltavan hallituksen on erittäin tärkeää toteuttaa laajasti kannatettu muutos mahdollisimman pian, Lehkonen korostaa.
Suomen eläinsuojelulain uudistuksen siirryttyä tulevalle hallituskaudelle Kennelliitto haluaa myös eurovaalien yhteydessä herättää laajempaa keskustelua lemmikkien asemasta. Euroopan unionin kuluttajansuojalainsäädännön vuoksi koira on esimerkiksi Suomessa rinnastettu laissa esineeseen.
Euroopan parlamentti kuitenkin hyväksyi maaliskuussa uuden tavarakauppadirektiivin, joka jättää jäsenmaille mahdollisuuden sulkea elävien eläinten kauppa pois direktiivin soveltamisalasta.
– Nykyinen kuluttajalainsäädäntö ei huomioi sitä, että koira on koko elämänsä ajan muuttuva elävä olento. Uusi tavarakauppadirektiivi avaa mahdollisuuden kehittää sekä koiran, kasvattajan että ostajan kannalta tarkoituksenmukaisempaa lainsäädäntöä.
Tunnistusmerkintä ja koiran omistajan rekisteröinti mahdollistavat koiran alkuperän jäljittämisen ja tukevat myös antibioottiresistenssin ja tarttuvien tautien torjuntaa. Antibioottiresistenssin ja tartuntatautien torjumisessa tarvitaan yksittäisten keinojen lisäksi laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Kennelliitto pitää erittäin tärkeänä, että Euroopan unionissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota seuraeläinten antibioottiresistenssiin eli bakteerien vastustuskykyyn antibiooteille.
– Euroopan unionin päätöksenteko tuntuu monista etäiseltä. Sillä voidaan kuitenkin vaikuttaa laajasti myös koirien terveyteen ja hyvinvointiin. Eduskuntavaalien tavoin kannustamme kaikkia koiranomistajia selvittämään äänestyspäätöstä tehdessään, onko ehdokas huomioinut koirien hyvinvointiin liittyviä asioita.
Suomen Kennelliiton teesit europarlamenttivaalien alla:
Lue lisää Kennelliiton tavoitteista täältä. Tiivistelmä löytyy täältä.
Euroopan parlamenttivaalien ennakkoäänestys on kotimaassa 15.–21.5. Virallinen äänestyspäivä on 26.5.
Suomen Kennelliitto edustaa 146 000 suomalaista koiranomistajaa, koiraharrastajaa ja koirankasvattajaa sekä yli 2000 koiraharrastusyhdistystä. Jäsenmäärällä mitattuna Kennelliitto on yksi maailman suurimmista kansallisista kennelliitoista ja vaikutamme koirien terveyteen ja hyvinvointiin myös kansainvälisesti. Olemme aktiivinen jäsen 94 jäsenmaan koirajärjestö Fédération Cynologique Internationalessa sekä Pohjoismaisessa Kennelunionissa.
Lisätietoja:
Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
050 329 2188
Lähde: Suomen Kennelliitto
Suomen Kennelliitto on julkaissut jäsenilleen Omakoira-mobiilisovelluksen. Sovelluksesta löytyvät omien koirien rekisteri- ja tunnistetiedot ja sinne voi ladata koiran kuvan ja lempinimen. Sovelluksen kautta voi tilata lähetteen koiran terveystutkimukseen ja maksaa avoinna olevia maksuja. Sovellus toimii myös Kennelliiton jäsenkorttina ja sen kautta näkee kerralla tuomari- ja toimitsijapätevyytensä.
– Kehitämme Omakoira-palvelua koko ajan. Jatkossa sovellukseen tulee näkyviin omien koirien rokotustiedot, kun käyttäjä antaa luvan tietojen siirtämiseen eläinlääkäriasemalta. Omistaja voi tarkistaa koiransa rokotusten voimassaolon ja saa mobiililaitteelleen viestin, kun rokotukset ovat vanhenemassa, kertoo sovelluksesta vastaavan Kennelliiton tytäryhtiö Prettybit Projects Oy:n toimitusjohtaja Juha Tenhunen.
Sovelluksen kautta voidaan jatkossa lähettää ilmoituksia ja tiedotteita koiranomistajille ja kasvattajille. Uusi koiranomistaja voi tehdä koiransa omistajailmoituksen. Käyttäjä voi myös jatkossa tehdä sovelluksen kautta hyväksynnät, jotka nyt vaativat erikseen Omakoiran nettiversioon kirjautumista.
– Parhaillaan meillä on työnalla uusi ominaisuus, joka helpottaa kadonneen koiran löytämistä. Omakoira-mobiilisovelluksen on tarkoitus tuoda käyttäjilleen tietoa lähialueella kadonneista koirista ja edistää näin kadonneen koiran palautumista nopeammin omistajalleen, kun koira löydetään, kertoo Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen.
Omakoira-mobiilisovelluksen voi ladata käyttöön App Store’sta tai Google Play’sta. Sovellukseen kirjaudutaan sisään Kennelliiton jäsennumerolla ja salasanalla. Lisää tietoa sovelluksesta saa Kennelliiton verkkosivuilta osoitteesta www.omakoira.fi.
Koiranpäivänä 24.4. sovelluksen käyttäjät voivat kysellä lisää sovelluksen toiminnoista ja käytöstä kello 10-15 Kennelliiton Facebook-sivuilla osoitteessa www.facebook.com/kennelliitto. Palautetta tai kysymyksiä Omakoira-mobiilisovelluksesta voi lähettää myös osoitteeseen: omakoira@kennelliitto.fi.
Omakoira-mobiilisovelluksen tunnuksen mallina on Suomen kansalliskoira, suomenpystykorva. Tunnuksen ja sovelluksen visuaalisen ilmeen on suunnitellut Creative Director Timo Lemmetti mainos- ja viestintätoimisto BBO:sta.
Lisätiedot:
Prettybit Projects Oy
Juha Tenhunen, toimitusjohtaja
puh. 050 631 31
juha.tenhunen@prettybitprojects.fi
Lähde: Suomen Kennelliitto
Kennelliitto suunnittelee koirien terveydenhuollon koulutusohjelmaa. Ohjelmaa kehitetään yhdessä kasvattajien ja muiden jalostustyötä tekevien kanssa, jotta siitä saadaan mahdollisimman toimiva ja hyvin palveleva. Vuoden 2017 aikana koulutusohjelmaa ja siihen liittyvää terveydenhuoltosuunnitelmaa testataan kenneleissä eri puolilla Suomea. Lisäksi nyt on avattu kysely, jonka avulla ohjelman suunnitelmasta kerätään palautetta.
Koirien terveydenhuolto-ohjelma on tarkoitettu henkilöille ja tahoille, jotka toteuttavat jalostus- ja kasvatustyötä. Osallistujaryhmät voivat olla:
A) Kotikasvattaja: koirat asuvat perheen keskuudessa ja kasvattajalla voi olla kennelnimi, mutta se ei ole edellytys.
B) Kennelkasvattaja: kasvattajalla on kennelnimi ja koirilla erilliset kenneltilat, jossa ne pääsääntöisesti asuvat. Tila/tilat ovat joko omistajan talouden tiloissa tai erillisessä rakennuksessa.
C) Uroskennel: taloudessa on vähintään kaksi uroskoiraa, joita voidaan käyttää tai suunnitellaan käytettäväksi jalostukseen. Koirat asuvat perheensä kanssa samassa tai erillisessä rakennuksessa.
D) Työkoirakennel: koirat ovat avustaja-, hyöty- tai virkakoiratehtävissä ja voivat asua joko perheen keskuudessa tai erillisessä rakennuksessa.
Lisäksi ohjelma palvelee koiranomistajia.
Ohjelman tavoitteena on ensisijaisesti jakaa tietoa ja siten parantaa koirien olosuhteisiin liittyvää hyvinvointia sekä edistää koirien terveyttä. Ohjelmakokonaisuus palvelee koiran kasvatus- ja jalostustyötä toteuttavia kasvattajia ja koiranomistajia sekä uusia pennunostajia. Koirien terveydenhuolto-ohjelmaan osallistuminen on eri osallistujaryhmille vapaaehtoista. Terveydenhuolto-ohjelmaan osallistuvilla kasvattajilla tulee olla voimassa oleva Kennelliiton kasvattajasitoumus. Uroskenneleille ja työkoirakenneleille voimassa oleva kasvattajasitoumus on vapaaehtoinen.
Ohjelmaan sisältyy osallistujan omiin olosuhteisiin soveltuvan koirien terveydenhuoltosuunnitelman laatiminen, siihen liittyvä eläinlääkärin toteuttama terveydenhuoltokäynti, kennelneuvojayhteistyö sekä omavalvontapohjainen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta. Eläinlääkärit ja ohjelmaan osallistuvat määrittelevät kulurakenteet keskenään. Kennelliitto ei peri ohjelmaan osallistuvilta maksua. Terveydenhuoltokäyntien kirjaukset tehdään Kennelliiton Omakoira-palvelun kautta.
Saatujen kokemusten ja kyselyyn tulleiden vastausten pohjalta ohjelma voidaan käynnistää vuoden 2018 aikana. Ohjelmaa valmistelevaan työryhmään kuuluu Kennelliiton edustajien ja eläinlääkärien lisäksi eläinjalostuksen ja eläinten käyttäytymistieteen ammattilaisia.
Täältä löydät kyselyn ja alustavan suunnitelman ohjelman sisällöstä, jota työstetään saatujen vastausten sekä käytännön kokemusten perusteella. Kyselyyn toivotaan paljon vastauksia, jotta ohjelma saadaan mahdollisimman toimivaksi ja hyödylliseksi.
Lisätietoja:
Ohjelmasta,
Suomen Kennelliitto ry
Eva Bensky, jalostussihteeri
eva.bensky@kennelliitto.fi
(09) 8873 0235
Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Kai Skutnabb, s. 19.7.1944, kuoli 26.2.2015. Hän valmistui eläinlääkäriksi Helsingissä vuonna 1972 ja lisäksi pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäriksi vuonna 1988.
Kai Skutnabb oli eläinlääkärinä erittäin pidetty ja tunnettu. Hän teki pitkän uran Helsingissä Yliopistollisen eläinsairaalan klinikkaeläinlääkärinä vuosina 1972–2008 ja toimi Helsingin yliopistolla sekä kirurgina että opettajana. Kai Skutnabb oli Kennelliiton palveluksessa vuosina 1991–1995. Työtoverina hän oli ihmisläheinen ja hänellä oli aina aikaa keskustella alan asioista työtovereiden kanssa.
Kennelliitossa Skutnabb teki uraauurtavaa työtä polvitutkimuksissa ja kiersi Kennelliiton henkilöiden kanssa maakuntia tutkimassa kotimaisten rotujen, muun muassa suomenpystykorvien polvia ja otti myös verikokeita. Skutnabb perustikin polvitutkimusrutiinit Kennelliittoon.
Kai Skutnabb oli yksi Kennelliiton neljästä röntgenlausuntojen antajasta 1990-luvun alussa ja sitten Kennelliiton luustotyöryhmän jäsen vuodesta 1995 vuoteen 2013. Hän oli myös mukana Kennelliiton röntgenpaneelissa.
Yliopistollisesta eläinsairaalasta Skutnabb siirtyi vähitellen yksityispraktikoksi perustettuaan ensin eläinlääkäriasema Apexin Malmille. Viimeksi hän toimi yksityispraktikkona Vihdin Finnin Ratsutila ja Eläinlääkintä Oy:ssä.
Kai Skutnabb sai Kennelliiton uuden 125-juhlavuoden kunniaksi perustetun Pro Cane -merkin helmikuussa 2014. Aiemmin hänelle oli myönnetty Kennelliiton hopeinen ansiomerkki ja pystykorvapatsas.
Kai Skutnabbilla oli oma kennelnimi Puoskarin ja koirina hänellä oli mm. pointtereita ja saksanseisojia. Skutnabb harrasti metsästystä, ratsastusta ja tilanhoitoa.
Lähde: Suomen Kennelliitto
1.1.2015 lähtien rekisteröityjen tuontikoirien lonkkalausunnoista hyväksytään ainoastaan FCI:n kuvausohjeen mukaiset lausunnot. Kuvausasennon on oltava FCI:n suositusten mukainen ja lausunnon asteikon sama kuin FCI:n.
Lue lisää Suomen Kennelliiton sivuilta TÄSTÄ
Päivitetty ohje tulee voimaan 1.1.2015 ja määräykset koskevat ohjeen voimaan tulon jälkeen tapahtuneesta astutuksesta syntyneitä pentueita sekä rekisteröitäviä tuontikoiria. Jos jokin Koirarekisteriohjeen ehto on lieventynyt, voidaan sitä soveltaa jopa takautuvasti.
Kennelliiton hallitus on hyväksynyt 1.6.2015 voimaan tulevan ohjeistuksen jalostustarkastusten järjestämisestä ja näistä tarkastuksista tullaan tallentamaan tietoa Kennelliiton järjestelmään. Uroksen kiveslausunnoksi voidaankin jatkossa hyväksyä myös virallisessa jalostustarkastuksessa annettu lausunto.
Kasvattajan alaikärajaksi on Kennelnimisäännön nykyisten ehtojen mukaisesti päivitetty 18 vuotta.
Käytännön helpotusta on tulossa ulkomaisten DNA-tutkimustulosten hyväksymisen osalta. Jatkossa tuontikoirista, ulkomaisista jalostuskoirista ja tuontisperman osalta hyväksytään myös muiden kuin Kennelliiton hyväksymien laboratorioiden antamat ISAG-standardin mukaiset DNA-tunnisteet ja polveutumisen varmistukset. Koiran tunnistusmerkinnän on ilmettävä lausunnosta, mutta lausunnon mukana ei tarvitse toimittaa todistusta näytteenotosta. Tuontikoirista, ulkomaisista jalostuskoirista ja tuontisperman osalta hyväksytään samoin myös sellaiset ulkomaiset tulokset, jotka koskevat T-box mutaatiota ja joiden mukana on eläinlääkärin antama todistus näytteenotosta sekä tunnistusmerkinnän tarkastamisesta näytteenoton yhteydessä.
Ohjeeseen on myös lisätty ehto, että kasvattajan nimiin tai koiralle voidaan merkitä korkeintaan yksi Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastainen pentue EJ-rekisteriin. Ohjeen kohdassa 7.5 määritellään, että tässä tarkoitetaan aivan lähisukuisten koirien parittamista keskenään (vanhempi ja jälkeläinen tai täyssisarukset keskenään) tai sellaisen koiran parittamista, jolla on Kennelliiton hyväksymissä virallisissa lonkkaniveldysplasia-, kyynärniveldysplasia-, polvilumpioluksaatio- tai spondyloositutkimuksissa asteikon huonoin tulos. Muutos on täysin vastaava kuin ennestään Perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustamisohjelman (PEVISA) vastaisia pentueita rekisteröitäessä: rekisteröidään vain yksi PEVISA-ohjelman vastainen pentue per kasvattaja tai per koira. Periaatteena on, että yhden erehdyspentueen saa vielä rekisteröityä, mutta siitä kerrasta on syytä ottaa opiksi eikä uusia virhettä.
Koiria on käytännössä saatettu siirtää EJ-rekisteriin kyseenalaisin perustein, jotka eivät liity jalostukseen. Koirien siirtoa EJ-rekisteriin ja FI/ER-rekisterin välillä on nyt tarkennettu. Koiran omistajan pitää anomuksessaan esittää jalostuksellinen syy siirrolle ja syy merkitään koiran tietoihin. Omistaja viime kädessä vastaa ilmoittamansa syyn totuudellisuudesta.
Lisäksi määritellään, että Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastaisen jalostuskäytön vuoksi EJ-rekisteriin merkittyä koiraa ei voi siirtää FI/ER-rekisteriin.
Lähde: Suomen Kennelliitto/WWW-sivutLisätietoja:
Näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan esittelijä Paula Rekiranta puh. (09) 8873 0219
Copyright Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry.