Ruokavirasto

Ruokaviraston koirarekisterin avaaminen viivästyy

22. joulukuuta 2022

Ruokaviraston koirarekisterin käyttöönotto viivästyy sovelluskehittäjästä johtuvista syistä. Koiran haltijoiden asiointipalvelun oli määrä avautua tammikuussa, jolloin koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulevat Suomessa pakollisiksi. Ruokavirasto pyrkii avaamaan koirarekisterin mahdollisimman pian, kunhan sovelluskehittäjä saa asiointipalvelun julkaisukuntoon.

Ruokaviraston koirarekisteriin on määrä jatkossa kirjata kaikkien Suomessa vakituisesti oleskelevien koirien tunniste- ja haltijatiedot. Koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulevat Suomessa pakolliseksi vuoden 2023 alusta osana maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetusta.

Kyseistä MMM:n asetusta ei voida soveltaa rekisteriin tehtävien ilmoitusten osalta, ennen kuin Ruokaviraston koirarekisteri saadaan käyttöön. Rekisterin käyttöönoton myöhästymisestä huolimatta koirat tulee tunnistusmerkitä asetuksen määräaikojen mukaisesti ja tunnistusmerkitsijän tulee antaa koiran haltijalle tunnistustodistus.

Vuodenvaihteen jälkeen syntyneet koirat tulee tunnistusmerkitä eli mikrosiruttaa viimeistään kolmen kuukauden iässä tai aiemmin, jos ne vaihtavat haltijaa aikaisemmin. Ennen vuodenvaihdetta syntyneiden koirien tunnistusmerkitsemisen ja rekisteriin ilmoittamisen määräaika päättyy vasta vuoden 2023 lopulla.

Koirarekisterin asiakaspalvelu aloittaa toimintansa tammikuun alussa (2.1.) ja vastaa tarvittaessa aiheeseen liittyviin kysymyksiin jo ennen koirarekisterin avautumista.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Terhi Jääskeläinen, p. 029 520 4357 (22.12. ja 2.1. alkaen)
Yksikönjohtaja Jaana Mikkola, p. 029 520 4700 (22.–23.12., 27.12. ja 2.1. alkaen)
Kehittämisasiantuntija Kirsi Vehkakoski, p. 029 520 4204 (28.12. alkaen)

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Koirarekisterin asiakaspalvelu, koirarekisteri@ruokavirasto.fi, p. 020 690 500 (2.1. alkaen)

Lue lisää artikkelin lähteestä Ruokaviraston sivuilta:

Koirarekisteri
MMM:n asetus koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä (68/2022)


MUUTOKSIA SILMÄTARKASTUKSIA KOSKEVIIN OHJEISIIN

LÄHDE: Suomen kennelliitto

ECVO (European College of Veterinary Ophthalmologists) on päivittänyt eräiden perinnöllisten ja perinnölliseksi epäiltyjen kaihimuotojen merkitsemistä silmätutkimuslomakkeeseen ja tarkentanut ohjeitaan muutosten jalostuksellisesta merkityksestä.

Koirien virallisissa silmätarkastuksissa toimitaan Suomessa ECVO:n ohjeistuksen mukaisesti ja käytetään sen hyväksymää tutkimuslomaketta. Silmätutkimuksia suorittavat ECVO:n hyväksymät silmätarkastuseläinlääkärit ja eurooppalaisen erikoistumiskoulutuksen suorittaneet ECVO-diplomaatit. Kennelliitto julkaisee suomalaisten silmätarkastuseläinlääkärien ja diplomaattien nimet sivuillaan.

ECVO myös seuraa silmäsairauksista kertyvää tietoa ja kartoittaa löydösten merkitystä koiran elämänlaadun kannalta sekä päivittää muutosten jalostuksellista merkitystä koskevia ohjeitaan kertyneen tiedon perusteella.

Joidenkin kaihimuotojen merkitsemistapaa päivitetään

ECVO on nyt päivittänyt eräiden perinnöllisten ja perinnölliseksi epäiltyjen kaihimuotojen merkitsemistä tutkimuslomakkeeseen sekä tarkentanut ohjeitaan muutosten jalostuksellisesta merkityksestä. Eri kaihimuodoissa linssin samentuminen voi edetä tai pysyä lähes muuttumattomana koiran loppuiän. Useita vuosia kestäneen seurannan perusteella on todettu, että joissakin kaihityypeissä samentuminen lähes pysähtyy eikä niihin liity merkittävää näkökyvyn alenemista, kun taas joissakin eteneminen on todennäköisempää ja voi johtaa sokeutumiseen.

Perinnöllinen tai perinnölliseksi epäilty kaihi eli katarakta merkitään silmätarkastuslomakkeeseen joko kohtaan 3 Katarakta (synnynnäinen; tarkoittaa ennen 8 viikon ikää todettua kaihia) tai kohtaan 15 (varhaisen pentuvaiheen jälkeen ilmenevät kaihit). Kohdassa 15 on omat merkitsemisruudut useille erityyppisille kaiheille. Näistä alinna on kohta ”muu” ja tähän merkitään ECVO:n ohjeistuksen mukaisesti jalostusvalinnan kannalta vähämerkitykselliset kaihimuodot. Kennelliitto on vuosia sitten linjannut, että kohtaan 15 ”muu” merkitty kaihi ei sulje koiraa jalostuksesta, mutta tulee huomioida jalostusvalinnassa niin, että koira tulisi yhdistää vain tervesilmäiseen parituskumppaniin.

ECVO katsoo, että kaikkien perinnölliseksi tiedettyjen tai epäiltyjen kaihidiagnoosien, jotka mahdollisesti aiheuttavat merkittävää näköhaittaa, tulisi sulkea koira jalostuksesta lukuun ottamatta edellä mainittua ”muu” diagnoosia. Ohjetta on nyt päivitetty niin, että myös seuraavat kaihimuutokset merkitään vastaisuudessa lomakkeen kohtaan 15 ”Muu”: punktaatti, saumalinjan kärki, saumalinja, nukleaari rengas, nukleaari lasikuitu/pulverulentti kaihi ja muutoksen tyyppiä koskeva merkintä lisätään lomakkeen kuvaileviin kommentteihin. ECVO katsoo, ettei koiraa ole välttämätöntä sulkea jalostuksesta edellä mainittujen kaihityyppien perusteella. Nämä muutokset on Suomessa jo tähänkin asti merkitty vain ”muu”-kohtaan tai ainoastaan Kuvailevat kommentit -osaan. Muutoksen myötä lomakkeen kohdasta 15 jäävät pois anteriorisen sutuurisauman ja punktaatin kaihin merkitsemiseen käytetyt ruudut.

Anteriorisen sutuurisauman kaihi ei millään rodulla enää sulje koiraa pois jalostuksesta, vaikka rodun PEVISA-ehdot estäisivät kaihikoiran käytön.

uusi ECVO:n silmätarkastuslomake

Punktaatin kaihin osalta on kohtaan 15 pääsääntöisesti merkitty vain sellaiset muutokset, jotka eläinlääkäri on katsonut jalostuksellisesti merkittäviksi. Jos koiralla on nyt voimassa diagnoosi punktaatti kaihi todettu, voi omistaja niin halutessaan viedä koiran uusintatutkimukseen, jossa diagnoosi ja muutosten mahdollinen eteneminen tarkistetaan. Jos muutokset uudessa tutkimuksessa luokitellaan muu kaihi -kohtaan merkittäviksi, kumoaa Kennelliitto aiemman punktaatti-diagnoosin. Omistajan tulee pyytää asiaa kirjallisesti osoitteesta jalostusposti@kennelliitto.fi.

Nukleaarin kaihin kohdalla vähämerkityksellisiä muutoksia ei tähänkään saakka yleensä ole merkitty kohtaan 15 nukleaari. Jos omistaja haluaa varmistaa, onko koiralla edelleen voimassa diagnoosi nukleaari kaihi todettu, voi koiran viedä uusintatutkimukseen ja mikäli lausunto muuttuu, toimittaa kopiot koiran silmätarkastuslausunnoista Kennelliiton silmäsairaustyöryhmän käsiteltäväksi osoitteeseen jalostusposti@kennelliitto.fi. Silmäsairaustyöryhmä tarkistaa, voidaanko nukleaarin kaihin diagnoosi kumota ilman paneelikäsittelyä.

Muita muutoksia ECVO:n silmätarkastusohjeisiin

ECVO on lisännyt seuraavat asiat ohjeisiinsa:

  • Kohta 7: Uutena kirjattavana diagnoosina brakykefaalisille koirille Matala silmäkuoppa ja ulkoneva silmä. Todettu -merkintä tulee, mikäli silmän valkuaista näkyy 2 tai useammassa neljänneksessä sarveiskalvon ympärillä koiran katsoessa eteenpäin. Mikäli valkuaista näkyy kauttaaltaa, ruksataan myös kohta vakava.
  • Kohta 13: Distichiasis/ektooppinen cilia diagnooseja ei enää erotella, koska kyseessä ovat saman asian eri muodot. Jalostuskäyttöä ei suositella yksilöille, joilla on ruksattu myös kohta vakava. Löydös luokitellaan vakavaksi, jos luomen reunasta kasvavia ylimääräisiä ripsiä (distichias) on paljon ja/tai havaitaan merkkejä niiden aiheuttamasta ärsytyksestä. Ektooppiset ciliat luokitellaan myös vakavaksi muutokseksi.
  • Kohta 15: Totaalikaihi merkitään jatkossa ruksaamalla kohta 15: todettu, kortikaali ja nukleus.
  • Kohta 18: Jos silmänpohjaa ei voi tutkia etuosan sameuden (esim. totaalikaihi) takia, ruksataan todettu ja kirjoitetaan ”takaosia ei voida tutkia”
  • Kohta 18: Uutena kirjattavana diagnoosina Iirismelanoma

Kultainennoutaja on lisätty rotuihin, joille suositellaan gonioskopiatutkimusta.

Kennelliiton sivuilla olevat artikkelit Koirien perinnölliset silmäsairaudet ja niiden tutkiminen sekä Mitä virallinen silmätarkastus tutkii? tullaan muutosten myötä tarkistamaan päivitysten varalta.

Lisätiedot:
Kennelliiton silmäsairaustyöryhmän sihteeri
Hanna Kaasalainen
jalostusposti@kennelliitto.fi
puh. 09 8873 0213


FCI:n hallitus päätti kokouksessaan 25.5.2021 jatkaa koronapandemiatilanteen vuoksi käyttöön otettua poikkeusmenettelyä kansainvälisten valionarvojen C.I.B. ja C.I.E. saamisessa.

Poikkeusmenettely koskee 1.1.2020 alkaen saavutettuja CACIBeja. Jos rodulla on käyttökoevaatimus, vaaditaan kansainväliseen muotovalion arvoon (C.I.B) 2 CACIBia yhdestä maasta. Jos rodulla ei ole käyttökoevaatimusta, vaaditaan kansainväliseen muotovalion arvoon (C.I.B) 4 CACIBia kahdesta eri maasta. Kansainväliseen näyttelyvalion arvoon (C.I.E) vaaditaan rodulta, jolla käyttökoevaatimus, 4 CACIBia kahdesta eri maasta.

Covid-19 poikkeusmenettely: vaatimukset CIB- ja CIE-tittelin saamiselle

C.I.B (jos rodulla ei käyttökoevaatimusta) ja C.I.E (jos rodulla käyttökoevaatimus)

Vaatimukset ennen korona-aikaaVäliaikaiset vaatimukset korona-aikana
4 CACIBia4 CACIBia, jotka saatu 1.1.2020 alkaen pidetyistä näyttelyistä
Kolmesta eri maastaKahdesta eri maasta
Kolmelta eri tuomariltaKolmelta eri tuomarilta
1 vuosi ja 1 päivä ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä1 vuosi ja 1 päivä ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä

C.I.B (rodulle jolla käyttökoevaatimus)

Nykyiset vaatimuksetUudet väliaikaiset vaatimukset
2 CACIBia2 CACIBia, jotka saatu 1.1.2020 alkaen pidetyistä näyttelyistä
Kahdesta eri maastaYhdestä maasta
Kahdelta eri tuomariltaKahdelta eri tuomarilta
1 vuosi ja 1 päivä ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä1 vuosi ja 1 päivä ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä
Rodulta vaadittava käyttökoetulosRodulta vaadittava käyttökoetulos

Esimerkki: Koira on voittanut ensimmäisen CACIBinsa Suomessa 1. elokuuta 2020 ja toisen CACIBinsa Liettuassa 7. elokuuta 2020, jolloin koiralla on poikkeusmenettelyn vaatimat kaksi maata. Saadakseen kansainvälisen muotovalion arvon koiran on voitettava vielä 2 CACIBia ennen kansainvälisen muotovalionarvon saavuttamista siten, että ensimmäisen ja viimeisen CACIBin saamisen välillä on kulunut vähintään 1 vuosi ja 1 päivä. 

Ennen 1.1.2020 saatuja CACIBeja koskevat tavalliset vaatimukset (taulukossa Vaatimukset ennen korona-aikaa) CIB- ja CIE-tittelin saamiselle. 

Lähde & Lisätiedot: Suomen Kennelliitto:
valiot@kennelliitto.fi


Kennelliiton uudet vakiosopimukset astuvat voimaan 1.4.2021 alkaen.

Vastuullinen kasvattaja tekee sopimukset kaikista koirista.

Kennelliitto tarjoaa valmiiksi laaditut sopimuslomakkeet, joissa on huomioitu kummankin osapuolen oikeudet. Vakiosopimuslomakkeiden perusajatus on turvata molemmille osapuolille koiran kaupassa kohtuulliset sopimusehdot ja ehkäistä ennalta mahdollisimman tehokkaasti sopimuksista syntyviä mahdollisia kiistoja niin, ettei sopimuksia tarvitse tulkita jälkikäteen.

Suomen Kennelliiton uudet vakiosopimuslomakkeet kasvattajille löytyvät nyt Suomen Kennelliiton sivuilta.

Linkki: https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/vastuullinen-koirankasvatus/kennelliiton-sopimuslomakkeet/142021-voimaan-tulevat-vakiosopimuslomakkeet

Uudet sopimukset astuvat voimaan 1.4.2021 mutta myös vanhoja voit käyttää vuoden 2021 loppuun.


Tarttuuko koronavirus COVID-19 lemmikkieläimiin?

Lemmikkien ei toistaiseksi tiedetä sairastuneen COVID-19 koronavirukseen eli niillä ei ole havaittu ihmisille tyypillisiä hengitystieoireita. Hong Kongissa on todettu kahdelta sairastuneiden henkilöiden koiralta otetuissa näytteissä COVID-19 viruksen perimää, mutta koirilla ei ollut sairauteen viittaavia oireita. Toinen koirista menehtyi, mutta kuoleman syynä oli todennäköisesti koiran korkeaan ikään liittyvät tekijät, eikä mahdollinen COVID-19 tartunta, mutta valitettavasti kuoleman syytä ei varmistettu patologisella tutkimuksella. Kyseisen koiran seeruminäytteessä todettiin vasta-aineita COVID-19 virusta vastaan, minkä perusteella koira oli saanut viruksen tartunnan. Koiralta otetuista limakalvonäytteistä ei kuitenkaan pystytty eristämään elävää COVID—19 virusta. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että COVID-19 viruksen tarttuminen lemmikkieläimiin on hyvin harvinaista. Hong Kongissa on testattu sairastuneiden ihmisten koiria ja kissoja (25.3.20 mennessä vajaat 20 koiraa ja vajaat 10 kissaa) ja vain kahdella koirista on havaittu viruksen perimää näytteissä. Ruokavirasto seuraa tilannetta eläinten osalta ja tiedottaa tarvittaessa lisää, kun uutta tietoa saadaan. Mihin tahansa infektiotautiin sairastuneen henkilön on hyvä välttää eläinten tarpeetonta käsittelyä, ja pestä kädet huolellisesti aina esimerkiksi ennen lemmikkien ruokien käsittelyä.

Voiko koronavirus COVID-19 -tartunnan saada lemmikkieläimestä?

Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus COVID-19 tarttuu ihmisestä toiseen, eivätkä lemmikkieläimet ole tartuntojen lähde. Lemmikkien ei tiedetä sairastuneen, tai välittäneen COVID-19 virusta ihmisiin.

Lähde:
© Ruokavirasto



Koronatilanteen vaikutus Vuolasvirtapalkinnon anomiseen

Vuolasvirta-palkintoanomukset toimitetaan Kennelliittoon 30.4.2020 mennessä joko sähköisesti (vuolasvirta@kennelliitto.fi) tai postitse. Normaalitilanteessa anomuksen liitteenä tulee olla kennelneuvojan käyntiraportti, joka ei anomishetkellä saa olla vuotta vanhempi.

Nykyisen poikkeustilanteen takia kennelneuvojan käyntiraporttia ei tarvitse toimittaa anomuksen liitteenä, mikäli neuvontakäyntiä ei voida tehdä.

Kennelliitto antaa tarkemmat ohjeet kennelneuvontakäyntien tekemisestä (mm. aikarajat), kun kennelneuvontakäynnit ovat mahdollisia.

Lähde: Suomen Kennelliitto


Tietoturvauhka ja tekninen päivitys

Sivustolle kohdistui tietoturvaloukkaus, sivusto ja sen teemat on siivottu ja uudelleenasennettu puhtaasti, tietokanta salasanat päivitetty sekä muut tarvittavat toimenpitet suoritettu.


Hyökkäys oli suoritettu xmlrpc bruteforce -menetelmällä, eli käytännössä hyökkääjä on kokeillut suurta määrää käyttäjätunnuksien ja salasanojen yhdistelmiä löytääkseen oikean yhdistelmän. On äärimmäisen tärkeää, että salasanat ovat monimutkaisia ja vaikeasti selvitettäviä.

Kaikkien käyttäjien tulee siis päivittää salsanansa uusiin.
Generaattorin käyttö on hyvä tapa saada monimutkainen ja vaikeasti selvitettävä salasana.

https://passwordsgenerator.net/


KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA UUDESTA COVID-19 KORONAVIRUKSESTA

Voiko virus tarttua eläimestä ihmiseen tai ihmisestä eläimeen?
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tällä hetkellä ei ole todisteita siitä, että lemmikit, kuten kissat ja koirat voisivat olla koronaviruksen kantajia. Kädet kannattaa kuitenkin aina pestä saippualla jos on silitellyt eläimiä, koska muut bakteerit kuten salmonella tai E.coli voivat tarttua eläimestä ihmiseen.

Lähde: Suomen Kennelliitto
Lue lisää aiheesta:
https://www.kennelliitto.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-uudesta-covid-19-koronaviruksesta


Päivitetty Koirarekisteriohje 2015

Kennelliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 2.10.2014 muutaman päivityksen Koirarekisteriohjeeseen. Kyseessä ovat lähinnä muutamien ohjeen kohtien selkiyttäminen sekä eräiden toimintojen joustavuuden lisääminen.

Päivitetty ohje tulee voimaan 1.1.2015 ja määräykset koskevat ohjeen voimaan tulon jälkeen tapahtuneesta astutuksesta syntyneitä pentueita sekä rekisteröitäviä tuontikoiria. Jos jokin Koirarekisteriohjeen ehto on lieventynyt, voidaan sitä soveltaa jopa takautuvasti.

Kennelliiton hallitus on hyväksynyt 1.6.2015 voimaan tulevan ohjeistuksen jalostustarkastusten järjestämisestä ja näistä tarkastuksista tullaan tallentamaan tietoa Kennelliiton järjestelmään. Uroksen kiveslausunnoksi voidaankin jatkossa hyväksyä myös virallisessa jalostustarkastuksessa annettu lausunto.

Kasvattajan alaikärajaksi on Kennelnimisäännön nykyisten ehtojen mukaisesti päivitetty 18 vuotta.

Käytännön helpotusta on tulossa ulkomaisten DNA-tutkimustulosten hyväksymisen osalta. Jatkossa tuontikoirista, ulkomaisista jalostuskoirista ja tuontisperman osalta hyväksytään myös muiden kuin Kennelliiton hyväksymien laboratorioiden antamat ISAG-standardin mukaiset DNA-tunnisteet ja polveutumisen varmistukset. Koiran tunnistusmerkinnän on ilmettävä lausunnosta, mutta lausunnon mukana ei tarvitse toimittaa todistusta näytteenotosta. Tuontikoirista, ulkomaisista jalostuskoirista ja tuontisperman osalta hyväksytään samoin myös sellaiset ulkomaiset tulokset, jotka koskevat T-box mutaatiota ja joiden mukana on eläinlääkärin antama todistus näytteenotosta sekä tunnistusmerkinnän tarkastamisesta näytteenoton yhteydessä.

Ohjeeseen on myös lisätty ehto, että kasvattajan nimiin tai koiralle voidaan merkitä korkeintaan yksi Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastainen pentue EJ-rekisteriin. Ohjeen kohdassa 7.5 määritellään, että tässä tarkoitetaan aivan lähisukuisten koirien parittamista keskenään (vanhempi ja jälkeläinen tai täyssisarukset keskenään) tai sellaisen koiran parittamista, jolla on Kennelliiton hyväksymissä virallisissa lonkkaniveldysplasia-, kyynärniveldysplasia-, polvilumpioluksaatio- tai spondyloositutkimuksissa asteikon huonoin tulos. Muutos on täysin vastaava kuin ennestään Perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustamisohjelman (PEVISA) vastaisia pentueita rekisteröitäessä: rekisteröidään vain yksi PEVISA-ohjelman vastainen pentue per kasvattaja tai per koira. Periaatteena on, että yhden erehdyspentueen saa vielä rekisteröityä, mutta siitä kerrasta on syytä ottaa opiksi eikä uusia virhettä.

Koiria on käytännössä saatettu siirtää EJ-rekisteriin kyseenalaisin perustein, jotka eivät liity jalostukseen. Koirien siirtoa EJ-rekisteriin ja FI/ER-rekisterin välillä on nyt tarkennettu. Koiran omistajan pitää anomuksessaan esittää jalostuksellinen syy siirrolle ja syy merkitään koiran tietoihin. Omistaja viime kädessä vastaa ilmoittamansa syyn totuudellisuudesta.

Lisäksi määritellään, että Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastaisen jalostuskäytön vuoksi EJ-rekisteriin merkittyä koiraa ei voi siirtää FI/ER-rekisteriin.

Lähde: Suomen Kennelliitto/WWW-sivut

EVIRA: Lemmikkieläinpassi uudistuu vuoden lopussa

Lemmikkieläinpassi uudistuu vuoden 2014 lopussa. Euroopan unionin uusi lemmikkieläinasetus tuo muutoksia koirien, kissojen ja frettien siirtoihin EU-maiden välillä.

Uusi lemmikkieläinpassi otetaan käyttöön 29.12.2014, minkä jälkeen myönnetään vain uudistettuja passeja. Siirtymäaikaa ei ole. Nykymuotoisia passeja myönnetään 28.12. saakka, ja ne ovat voimassa eläimen elinajan. Passin uudistuminen ei vaadi toimia lemmikkieläimen omistajalta.

”Jos lemmikkieläimellä on jo passi, ei uutta tarvitse hakea. Passin saa jatkossakin ostaa eläinlääkäriltä, ja se myönnetään vain koirille, kissoille ja freteille. Passin hinta nousee, koska siihen on lisätty uusia turvaominaisuuksia, joilla pyritään estämään passin väärinkäyttö”, sanoo ylitarkastaja Virva Valle Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Eläinlääkäreille tulee muutoksia passin täyttämiseen ja uutena kirjanpitovelvollisuus myönnetyistä passeista. Lemmikkieläimen omistajan kannattaa ottaa huomioon, että joulun ja vuodenvaihteen välisenä aikana uudistuneita passeja ei välttämättä ole saatavilla eläinlääkäriasemalta.

Matkustusehtoihin ja pentujen rokotusikään tulee muutoksia

Passiuudistuksen lisäksi lemmikkieläinasetus tuo muita muutoksia koirien, kissojen ja frettien siirtoihin EU-maiden välillä. Muutokset tulevat voimaan 29.12. kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Yksi tärkeä muutos koskee tuontivaatimuksiin kuuluvaa eläimen raivotautirokotusta. Uuden asetuksen mukaan pennun saa rokottaa raivotautia vastaan 12 viikon iästä lähtien. Ennen 12 viikon ikää annetut rokotukset eivät anna tarvittavaa immuniteettisuojaa raivotaudille. Muutoksia tulee myös muun muassa alle kolmen kuukauden ikäisten rokottamattomien pentujen matkustusehtoihin.

Nykyisin omistajalla saa olla mukana enintään viisi koiraa, kissaa tai frettiä ilman, että matka määritellään kaupalliseksi siirroksi. Jatkossa enimmäismäärä saa olla suurempi kuin viisi, mikäli matkan tarkoituksena on osallistuminen kilpailuihin, näyttelyihin tai niihin liittyviin koulutuksiin. Osallistumisesta on oltava mukana kirjallinen todistus. Tarkempaa lisätietoa muutoksista on saatavilla Eviran verkkosivuilta joulukuussa 2014.

Lemmikkieläinpassi on pakollinen koirille, kissoille ja freteille kaikissa EU-maiden välisissä kuljetuksissa. Passi otettiin käyttöön heinäkuussa 2004 EU:n alueella.

Lue lisää:
Koirien, kissojen ja frettien tuonti EU-maista Suomeen 
Lemmikkieläinpassi

Lisätietoja:
ylitarkastaja Virva Valle, p. 040 489 3359
Neuvontapuhelin (lemmikkieläinten tuonti ja vienti, EU-maat, Norja ja Sveitsi): p. 029 530 0401 (ma-ke klo 9–11), ehyt /files/images/at-merkki.gif : 1Kb  evira.fi


Koiranäyttelysäännöt

KOIRANÄYTTELYSÄÄNNÖT

Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 30.5.2010. Voimassa 1.1.2011.

  1. YLEISTÄ 2
  2. NÄYTTELYN TARKOITUS 2
  3. OSALLISTUMISOIKEUS 2
  4. ILMOITTAUTUMINEN 3
  5. ILMOITTAUTUMISMAKSUN PALAUTTAMINEN 4
  6. NÄYTTEILLEASETTAJAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ 4
  7. VASTUUVAKUUTUS 5
  8. ULKOMUOTOTUOMARIT 5
  9. KOIRIEN ARVOSTELU 5
  10. ARVOSTELUPERUSTEET 5
    10.1. Laatuarvostelu 6
    10.2. Kilpailuarvostelu 6
  11. ARVOSTELULUOKAT 7
  12. PALKINTOA OSOITTAVAT NAUHAT 9
  13. ARVOSTELUN MUUTTAMINEN 10
  14. MUUT OHJEET 10
  15. VALITUKSET 10
  16. VOIMASSAOLO 10

LIITTEET KOIRANÄYTTELYSÄÄNTÖIHIN

2. Yleinen jääviyssääntö

3. FCI:n käyttökoirarodut

4. Muutoksenhaku

 

1. YLEISTÄ

Näitä sääntöjä noudatetaan Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n (jäljempänä Kennelliitto) hyväksymissä koiranäyttelyissä. Ilmoittaessaan koiran näyttelyyn näytteilleasettaja sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä sekä näitä sääntöjä täydentäviä Kennelliiton näyttelynjärjestämisohjeita ja FCI:n ohjeita sekä suostuu siihen, että hänen ilmoittautumislomakkeessa antamansa henkilö – ja osoitetiedot saa julkaista ja antaa ulkopuolisille, ellei hän ole tätä osoitetietojen osalta erikseen kieltänyt.

Näyttelystä on ilmoitettava vähintään kaksi kuukautta ennen sen toimeenpanemista Kennelliiton julkaisussa Koiramme-Våra Hundar.

 

2. NÄYTTELYIDEN TARKOITUS

Näyttelyiden tarkoituksena on tarjota koiraharrastajille mahdollisuus kilpailla omistamiensa/ esittämiensä koirien kanssa. Koiranäyttelyissä koiraharrastajalla on tilaisuus vertailla jalostustyön tuloksia ja arvioida rodun jalostusmateriaalia.

Koirien hyvinvoinnin on oltava koiranäyttelyissä aina etusijalla.

 

3. OSALLISTUMISOIKEUS

Näyttelyyn saavat osallistua FCI:n tunnustaman maan kenneljärjestössä rekisteröidyt FCI:n ja Pohjoismaisen Kennelunionin PKU:n hyväksymien rotujen koirat, jotka on tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla ja täyttävät voimassa olevat Kennelliiton hyväksymät terveysmääräykset. Kansainvälisissä näyttelyissä rodut, joita FCI ei ole hyväksynyt, sijoitetaan näyttelyluettelossa omaan osioonsa ja ne eivät osallistu ryhmäkilpailuihin.

Arvostelun aikana ei koiralla saa olla kuonokoppaa tai muuta vastaavaa hallintavälinettä.

Näyttelyyn ei saa osallistua

  • koira, jota ei ole rokotettu Kennelliiton rokotusmääräysten mukaan
  • sairas koira
  • uros, jolla ei ole normaalit kivekset, ellei urosta ole kastroitu vamman tai sairauden takia, mistä on esitettävä Kennelliiton hyväksymä eläinlääkärintodistus. Lisäksi vaaditaan eläinlääkärintodistus tai näyttelytulos, josta ilmenee, että uroksella on ollut vähintään 6 kk. iässä normaalit kivekset.
  • kantava narttu 30 vuorokautta ennen laskettua aikaa (laskettu aika = 63 vrk ensimmäisestä astutuksesta) ja synnyttänyt narttu alle 75 vrk synnytyksen jälkeen.
  • Suomen lain vastaisesti typistetyt koirat (erillinen luettelo roduista, joilla esiintyy ns. luonnontöpöhäntäisyyttä)
  • vaarallisen vihainen koira
  • koira, joka on saanut näyttelyssä kolme kertaa laatumaininnan ”hylätty” käyttäytymisen takia
  • koira, jolle on tehty jokin toimenpide rotumääritelmän mukaan tai muuten viaksi katsottavan ominaisuuden korjaamiseksi
  • koira, jonka karvapeite on värjätty tai joka on trimmattu rotumääritelmän vastaisesti, pyrkimyksenä salata esim. pitkäkarvaisuutta tai todellista karvanlaatua
  • koiran karvapeitteen, kirsun ja ihon käsitteleminen sellaisilla aineilla, jotka vaikuttavat väriin, muotoon ja rakenteeseen on kielletty.
  • yleisen antidoping-säännön vastainen koira (liite 1)

Sääntöjen vastaisen menettelyn tutkimiseksi on näyttelytoimikunnan valtuuttamalla henkilöllä oikeus ottaa koirista tarvittavia näytteitä näyttelyn aikana tai viiden vuorokauden kuluessa näyttelyn päättymisestä.

Näyttelyyn osallistumisoikeutta ei ole

  • koiralla, jonka omistajalla tai yhdelläkin omistajista on Kennelliiton kurinpitolautakunnan lisäseuraamuksena määräämä kielto tai Kennelliiton hallituksen määräämä tilapäinen kielto osallistua näyttelyihin näytteilleasettajana tai esittäjänä
  • kasvattajaryhmällä, jonka kasvattajalla tai yhdelläkin kasvattajista on Kennelliiton kurinpitolautakunnan lisäseuraamuksena määräämä kielto tai Kennelliiton hallituksen määräämä tilapäinen kielto osallistua näyttelyihin näytteilleasettajana tai esittäjänä.

 

3.1 Jääviys

Näyttelyssä noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Kennelliiton yleistä jääviyssääntöä.

 

3.2. Terveysmääräykset

Näyttelyn eläinlääkäri voi tarkastaa koiria ja todetessaan koiran sairaaksi, hänellä on oikeus poistaa se näyttelystä. Eläinlääkäri voi myös ottaa koirista näytteitä näyttelyn aikana tai viiden vuorokauden kuluessa näyttelyn päättymisestä.

 

4. ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautuminen on tehtävä joko postitse tai sähköisesti Kennelliiton hyväksymällä lomakkeella, joka on maksuineen toimitettava näyttelytoimikunnalle ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sekä maksupäivän että kirjeen postileiman päiväyksen on oltava viimeistään ilmoittautumisajan päättymispäivä.

Koira on ilmoitettava näyttelyyn sillä nimellä ja sen rotuisena, jolla se on rekisteröity. Se on ilmoitettava laatuarvosteluluokkaan, johon se on oikeutettu osallistumaan.

Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen koiraa ei voida siirtää toiseen luokkaan (ellei kysymyksessä ole järjestäjästä johtuva virhe) seuraavia tapauksia lukuun ottamatta:

  • Suomen Muotovalion arvon saavuttanutta koiraa, joka voidaan siirtää valioluokkaan
  • Suomessa/Pohjoismaissa käyttöluokkaan oikeuttavat tulokset saavuttanutta koiraa, joka voidaan siirtää käyttöluokkaan.

Jos koirasta on ilmoitettaessa annettu vääriä tietoja, koira voidaan sulkea näyttelystä ja mitätöidä sille jo mahdollisesti annetut tulokset.

5. ILMOITTAUTUMISMAKSUN PALAUTTAMINEN

Ilmoittautumismaksu palautetaan näytteilleasettajan niin halutessa, jos

  • näyttely peruutetaan
  • ilmoittautuminen peruutetaan tuomarimuutoksen vuoksi, ellei näyttelytoimikunta ole etukäteen ennen ensimmäisen ilmoittautumisajan päättymistä ilmoittanut rodulle varatuomaria näyttelyn virallisessa tiedotteessa (Koiramme-Våra hundar)
  • näyttelyilmoittautuminen on myöhästynyt
  • näyttelyyn ilmoitetun koiran kasvattaja kutsutaan kyseisen rodun tuomariksi ilmoittautumisajan päätyttyä
  • arvostelun aikana todetaan, että näytteilleasettajan uroksella ei ole normaalit kivekset eikä ole eläinlääkärintodistusta kastroinnista

Ilmoittautumismaksua ei palauteta, jos

  • näyttelyyn ilmoitettua koiraa ei ole rokotettu tai tunnistusmerkitty Kennelliiton määräysten mukaisesti
  • näyttelyyn ilmoitettu koira tai sen omistaja sairastuu
  • näyttely peruutetaan force majeure –syystä (yleisötapahtumien kieltäminen viranomaisten toimesta, liikennelakko, koirien terveystilanne jne.)

Näyttelytoimikunnalla on oikeus periä ilmoittautumismaksun palauttamisesta aiheutuvat pankki- ja käsittelykulut.

 

6. NÄYTTEILLEASETTAJAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

Näytteilleasettajan tulee huolehtia koiransa hyvinvoinnista ja hyvästä kohtelusta.

Näytteilleasettaja vastaa esittämiensä/omistamiensa koirien näyttelyssä mahdollisesti aiheuttamista vahingoista.

Näytteilleasettaja ei saa puhutella arvostelevaa tuomaria näyttelypaikalla ennen arvostelua eikä arvostelun aikana ilman pakottavaa syytä.

Näytteilleasettaja ei saa häiritä eikä moittia tuomaria tai muuten käyttäytyä näyttelypaikalla sopimattomasti tai hyvän tavan vastaisesti.

 

7. VASTUUVAKUUTUS

Näyttelynjärjestäjän pitää ottaa ryhmätapaturmavakuutus tuomareille ja kehätoimitsijoille sekä vastuuvakuutus, joka kattaa sen osan korvausvastuusta, joka näyttelyiden järjestämisestä voi syntyä yleisöä, toimihenkilöä tai ulkopuolista kohdanneesta henkilö- tai esinevahingosta.

 

8. ULKOMUOTOTUOMARIT

Arvostelevan tuomarin on oltava Suomen Kennelliiton hyväksymä ulkomuototuomari.

 

9. KOIRIEN ARVOSTELU

Ulkomuototuomari antaa jokaisesta arvostelemastaan koirasta kirjallisen lausunnon Kennelliiton lomakkeella. Lomakkeen jäljennös annetaan näytteilleasettajalle.

Tuomari voi niin harkitessaan hyväksyä vain Kennelliiton vahvistaman eläinlääkärintodistuksen ja huomioida sen arvostelussaan, jos koiralla on näyttelyarvosteluun vaikuttava vamma (esim. nikamavika hännässä tai hammaspuutos).

Esitetystä todistuksesta on tehtävä merkintä arvostelulomakkeeseen.

Tuomarin todettua, ettei uroksella ole normaalit kivekset, urosta ei arvostella, ellei kysymyksessä ole kohdan 3 mukaisesti kastroitu uros. Jos urosta ei arvostella, sen ilmoittautumismaksu palautetaan kohdan 5. mukaisilla pankki- ja käsittelykuluilla vähennettynä.

Koiraa ei saa häiritä sitä arvosteltaessa eikä pyrkiä huonontamaan sen kilpailumahdollisuuksia.

Koiran esiintymistä ei saa yrittää parantaa kehän sisä- tai ulkopuolella arvostelua häiritsevästi. Ulkomuototuomarin tai kehätoimitsijan tulee puuttua kehän sisä- tai ulkopuolella tapahtuvaan arvostelua häiritsevään toimintaan.

Arvostelusta myöhästynyt koira voi saada ainoastaan laatuarvostelun.

Kun koira on tuotu kehään mittausta ja/tai laatuarvostelua varten, se on esitettävä kaikissa niissä kilpailuluokissa, joihin sen saamat palkinnot oikeuttavat sen osallistumaan ellei näyttelytoimikunta ole antanut koiralle lupaa poistua ennen näyttelyn päättymistä.

 

10. ARVOSTELUPERUSTEET

Koirat arvostellaan luokittain näyttelysäännön mukaisessa järjestyksessä. Koirista annetaan kirjallinen laatuarvostelu ja laatumainintaa osoittava palkintonauha.

 

10.1. Laatuarvostelu

Laatuarvostelussa annetaan niin monta eri laatumainintaa, kuin koirien laatu edellyttää.

Laatumaininnat:
Tuomarin antaman laatuarvostelun tulee vastata seuraavia määritelmiä:

ERINOMAINEN voidaan antaa koiralle, joka on hyvin lähellä rotumääritelmän ihannetta, joka esitetään erinomaisessa kunnossa, jolla tasapainoinen luonne, joka on korkealuokkainen ja joka on olemukseltaan erinomainen. Sen ulkomuodolliset ansiot ovat suuret ja virheet vähäiset ja sen tulee omata sukupuolelleen tyypilliset piirteet.

ERITTÄIN HYVÄ voidaan antaa koiralle, joka omaa rodulle tyypilliset piirteet, jolla on tasapainoinen rakenne, ja joka on hyvässä kunnossa. Muutama vähäinen virhe voidaan sallia, mutta ei rakenteellisia virheitä. Tämä laatumaininta voidaan antaa vain tasokkaalle koiralle.

HYVÄ annetaan koiralle, joka on rodulleen tyypillinen, mutta sillä on selkeitä virheitä.

TYYDYTTÄVÄ tulee antaa koiralle, joka vastaa rotuaan ilman yleisesti hyväksyttyjä rodun piirteitä, tai jonka fyysisessä kunnossa on toivomisen varaa.

HYLÄTTY tulee antaa koiralle, joka ei rakenteeltaan vastaa rotumääritelmää, jonka käytös ei ole rotumääritelmän mukainen tai se on selvästi vihainen, jolla on sääntöjen vastainen kivespuutos, hammaspuutoksia tai poikkeavuutta purennassa tai leuoissa, jonka väritys tai karvapeite on puutteellinen tai joka osoittaa selvästi merkkejä albinismista. Tämä laatumaininta voidaan antaa myös koiralle, joka ei vaikuta terveeltä. Sen lisäksi se voidaan antaa koiralle, jolla on rotumääritelmän vastainen hylkäävä virhe.

Koirat, joille ei voida antaa mitään edellä mainituista laatumaininnoista poistetaan kehästä maininnalla:

EI VOIDA ARVOSTELLA Tämä maininta annetaan koiralle, joka ei liiku, hyppii jatkuvasti esittäjänsä ympärillä tai pyrkii ulos kehästä, jonka liikkeitä on mahdoton arvostella tai jos koira jatkuvasti välttelee tuomarin käsittelyä ja tekee mahdottomaksi tarkastaa purennan ja hampaat, rakenteen, hännän tai kivekset, tai jos on havaittavissa jälkiä toimenpiteistä tai käsittelystä, jotka näyttävät vilpin yritykseltä tai tuomarilla on syytä epäillä, että koiralla olevaa vikaa on korjailtu (esim. silmäluomia, korvia tai häntää). Syy, miksi koiraa ei voida arvostella, on kirjattava arvosteluun.

Jokaisessa luokassa neljä parasta koiraa sijoitetaan paremmuusjärjestykseen, mikäli ne ovat saaneet laatuarvostelussa vähintään maininnan erinomainen.

 

10.2. Kilpailuarvostelu

Kilpailuarvostelussa tuomari sijoittaa luokittain erinomainen laatumaininnalla palkitut neljä (4) parasta koiraa paremmuusjärjestykseen. Nämä saavat merkinnän sijoituksesta arvosteluunsa sekä sitä osoittavan nauhan.

Tuomari voi harkintansa mukaan antaa sekä kilpailuarvostelussa sijoittuneille että muille luokassa kilpailleille, erinomaisella palkituille koirille SERTIFIKAATIN ARVOISEN (SA), joka oikeuttaa koiran osallistumaan paras uros- ja paras narttu -luokkaan.

 

11. ARVOSTELULUOKAT

Koira voi kasvattaja – ja jalostusluokkaa lukuun ottamatta kilpailla vain yhdessä laatuarvosteluluokassa, joka ilmoittajalla on mahdollisuus valita sääntöjen mukaan.

Urokset ja nartut arvostellaan erikseen lukuun ottamatta rotunsa paras- kasvattaja- ja jalostusluokkia, ryhmäkilpailuja ja Best in Show -kilpailua.

Koira voidaan ilmoittaa vain yhteen seuraavista luokista (a-h)

a) Pikkupentuluokka (BABY) kilpailuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelypäivänä täyttävät viisi kuukautta, mutta eivät ole täyttäneet seitsemää kuukautta. Tuomari voi antaa kunniapalkinnon pennuille, jotka hän katsoo sen arvoisiksi. Pikkupentuluokka voidaan järjestää vain rotujärjestön / rotua harrastavan yhdistyksen erikoisnäyttelyissä.

b) Pentuluokka (PEK), kilpailuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelypäivänä täyttävät seitsemän kuukautta, mutta eivät ole täyttäneet yhdeksää kuukautta. Tuomari voi antaa kunniapalkinnon pennuille, jotka hän katsoo sen arvoisiksi.
Paras kunniapalkinnon saanut uros- ja narttupentu osallistuu rotunsa paras pentu – kilpailuun.

Pentuluokat ovat epävirallisia ja järjestetään vain näyttelytoimikunnan niin halutessa.

Best in Show pentu -kilpailu voidaan järjestää vain erikoisnäyttelyissä.

c) Junioriluokka (JUN), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelypäivänä täyttävät yhdeksän (9) kuukautta, mutta eivät ole täyttäneet kahdeksaatoista (18) kuukautta.

d) Nuorten luokka (NUO), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelypäivänä täyttävät viisitoista (15) kuukautta, mutta eivät ole täyttäneet kahtakymmentäneljää (24) kuukautta.

e) Avoin luokka (AVO), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelypäivänä täyttävät viisitoista (15) kuukautta. Luokassa ei ole yläikärajaa.

f) Käyttöluokka (KÄY), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelypäivänä täyttävät viisitoista (15) kuukautta. Kansainvälisissä näyttelyissä käyttöluokkaan voi ilmoittaa vain rodun, jonka FCI määrittelee käyttökoiraroduksi tai jolle FCI on erikseen antanut osallistumisoikeuden. (liite 3, lista roduista).
Näillä roduilla sekä kansainvälisissä että kansallisissa näyttelyissä osallistumiseen oikeuttava koetulos on vähintään Suomen tai kansainvälisen muotovalion arvoon vaadittava koetulos tai koetulokset.

Vinttikoirien käyttöluokkaan osallistumisen ehtona on voimassa oleva kilpailukirja. Lisäksi koiran on täytynyt osallistua vähintään kahteen (2) kansainväliseen kilpailuun (CACIL) ja sen on molemmissa kilpailuissa oltava sijoittunut parhaaseen puolikkaaseen osallistujamäärästä. Maastojuoksukilpailuissa koiran on täytynyt saavuttaa vähintään 2/3 enimmäispistemäärästä. Kilpailutulosten välillä tulee olla vähintään yksi vuosi ja yksi päivä.

Ilmoitettaessa vinttikoira käyttöluokkaan on kopio koiran kilpailukirjasta oheistettava näyttelytoimikunnalle.

Kansallisissa näyttelyissä ne rodut, jotka voivat saavuttaa Suomessa käyttövalion arvon, mutta eivät kuulu FCI:n määrittelemiin käyttökoirarotuihin, voivat osallistua käyttöluokkaan saavutettuaan käyttövalion arvon. Poikkeuksena ovat alaskanmalamuutti, grönlanninkoira, samojedinkoira ja siperianhusky, joilta vaaditaan hyväksytty tulos rodunomaisesta kokeesta.

Luonnetestitulos ei oikeuta osallistumaan käyttöluokkaan.

g) Valioluokka (VAL), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelypäivänä täyttävät viisitoista (15) kuukautta ja ovat jonkin FCI:n tunnustaman kenneljärjestön tai kansainvälisiä muotovalioita. Suomen muotovalio on ilmoitettava aina valioluokkaan, ellei koiralla ole oikeutta osallistua käyttö- tai veteraaniluokkaan.

h) Veteraaniluokka (VET), laatuarvostelu koirille, jotka viimeistään näyttelypäivänä täyttävät kahdeksan (8) vuotta.
Rotunsa paras veteraani, joka on palkittu laatumaininnalla erinomainen, saa jatkaa edelleen kilpailemista Best in Show veteraanin arvosta.

i) Paras uros-/paras narttuluokka (PU/PN). Tähän luokkaan ovat oikeutettuja osallistumaan koirat, jotka on (sijoittuneet juniori-, nuorten-, avoin-, valio-, käyttö- tai veteraaniluokassa neljän parhaan joukkoon laatumaininnalla erinomainen ja) palkittu sertifikaatin arvoisella (SA).

Tuomari voi antaa sertifikaatin parhaalle siihen oikeutetulle sertifikaatin arvoisella (SA) palkitulle koiralle, jolla ei ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Varasertifikaatin voi saada toiseksi paras sertifikaatin arvoisella (SA) palkittu koira, jolla ei ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia.

Tuomari voi niin harkitessaan esittää CACIBia parhaaksi katsomalleen siihen oikeutetulle koiralle ja varaCACIBia toiseksi parhaaksi katsomalleen siihen oikeutetulle koiralle, jotka ovat kilpailleet nuortenluokassa, avoimessa luokassa, käyttöluokassa tai valioluokassa.

j) Rodun (ROP) ja vastakkaisen sukupuolen paras (VSP). Rodun parhaan valintaan osallistuvat paras uros ja paras narttu.
Rotunsa paras koira osallistuu ryhmäkilpailuun.

Kasvattaja saa kilpailla yhdessä näyttelyssä vain yhdellä ryhmällä rotua kohti. Jos tuomari katsoo ryhmän olevan riittävän tasalaatuinen ja korkeatasoinen, hän voi antaa kunniapalkinnon.

Kasvattajaluokan kilpailuarvostelu (KAK). Tuomari sijoittaa neljä (4) kasvattajaryhmää paremmuusjärjestykseen. Mikäli rodun paras ryhmä on saanut kunniapalkinnon, se osallistuu Best in Show -kasvattajaryhmän valintaan.

l) Best in Show kasvattajaluokka (BIS-KAS). Rodun paras kunniapalkinnolla palkittu kasvattajaryhmä osallistuu näyttelyn parhaan kasvattajaryhmän valintaan. Tuomari sijoittaa neljä (4) parasta ryhmää paremmuusjärjestykseen.

m) Jälkeläisluokka (JÄL) on laatuarvostelu, jossa kilpailee neljä uroksen tai nartun samanrotuista jälkeläistä, jotka on palkittu laatumaininnalla erinomainen. Jälkeläisluokka voidaan järjestää vain rotujärjestön/rotua harrastavan yhdistyksen erikoisnäyttelyissä. Jos tuomari katsoo ryhmän olevan riittävän tasalaatuinen ja korkeatasoinen, hän voi antaa kunniapalkinnon.

Jälkeläisluokan kilpailuarvostelu (JÄK). Tuomari sijoittaa neljä (4) jälkeläisryhmää paremmuusjärjestykseen. Mikäli rodun paras ryhmä on saanut kunniapalkinnon, se osallistuu Best in Show -jälkeläisryhmän valintaan.

n) Best in Show veteraani -kilpailuun (BIS-VET) osallistuvat rotunsa parhaat veteraaniluokissa kilpailleet koirat. Tuomari sijoittaa neljä (4) parasta paremmuusjärjestykseen.

o) Ryhmän paras -kilpailuun (RYP) osallistuvat rotunsa parhaat koirat roturyhmittäin. Tuomari sijoittaa neljä (4) parasta koiraa paremmuusjärjestykseen.

p) Best in Show (BIS) valitaan ryhmien voittajista. Tuomari sijoittaa neljä (4) parasta koiraa paremmuusjärjestykseen.

 

12. PALKINTOA OSOITTAVAT NAUHAT

Laatuarvostelun tulos osoitetaan seuraavin värein:
Erinomainen Punainen Erinomainen
Erittäin hyvä Sininen Erittäin hyvä
Hyvä Keltainen Hyvä
Tyydyttävä Vihreä Tyydyttävä
Hylkäävä Harmaa Hylkäävä virhe
Sertifikaatin arvoinen (SA) Vaaleanpunainen Sertifikaatin Arvoinen (SA), entinen erinomainen
Kilpailuarvostelun sijoitukset osoitetaan seuraavin värein:
1. Punainen 1/1
2. Sininen 2
3. Keltainen 3
4. Vihreä 4
Näyttelyssä jaettavat palkintoruusukkeet ja nauhat:
Sertifikaatti (CAC) Sinivalkoinen Sertifikaatti
Varasertifikaatti (ReCac) Vaaleansininen Varasertifikaatti
Cacib (Cacib) Valkoinen Cacib
Rotunsa Paras (ROP) Punakeltaien Rotunsa Paras
Vastakkaisen sukup. Paras (VSP) Valkovihreä Vastakkaisen Sukupulen Paras (VSP)
Kunniapalkinto (KP) Lila Kunniapalkinto
Suomen muotovalio (FIMva) Punavihreä Suomen Muotovalio

 

13. ARVOSTELUN MUUTTAMINEN

Tuomarin päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. Tuomari ei voi muuttaa koirasta antamaansa arvostelua, ellei ole sattunut järjestely- tai muuta siihen verrattavaa virhettä (esim. koira on arvosteltu luokassa, johon sillä ei ole ollut oikeutta osallistua). Muutos on suoritettava yhdessä näyttelytoimikunnan jäsenen kanssa.

Mikäli kyseessä on merkintävirhe, joka voidaan tulosten perusteella oikaista, voidaan se tehdä myös Kennelliitossa tulosten tarkastuksen yhteydessä.Tuomarin arvostelusta voi valittaa ainoastaan, mikäli tuomari on toiminut näiden sääntöjen tai hyvän tavan vastaisesti.

 

14. MUUT OHJEET

Koiranäyttelysääntöjä täydentävät Kennelliiton hallituksen antamat koiranäyttelyiden järjestämisohjeet, ulkomuototuomareiden toimintaohjeet, Kennelliiton antamat muut säännöt ja ohjeet sekä sen käyttöönottamat FCI:n ohjeet.

Kennelliiton hallitus voi pakottavista syistä rajoittaa näyttelyyn osallistumista tai antaa muita näyttelyn toimeenpanoa koskevia erikoismääräyksiä.

 

15. VALITUKSET

Valitukset tehdään Kennelliiton vahvistaman muutoksenhakumenettelyn mukaisesti. (liite 4)

 

16. VOIMASSAOLO
Nämä säännöt ovat voimassa kokeellisina 1.1.2011- 31.12.2011 ja, ellei Kennelliiton hallitus esitä ja valtuusto hyväksy muutoksia sääntöihin vuoden 2011 aikana, 1.1.2012- 31.12.2016. Muutokset on alistettava Pohjoismaiden Kennelunionin (PKU) työvaliokunnan hyväksyttäviksi.


Yhteispohjoismaiset näyttelysäännöt voimaan 1.1.2011

Espoo, 8.6.2010 – Kennelliiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan 30.5. yhteispohjoismaiset näyttelysäännöt, jotka tulevat voimaan 1.1.2011. hybrid cloud Uudet säännöt ovat luettavissa Kennelliiton kotisivuilla.

Säännöt ovat voimassa koeajalla 1.1.2011 – 31.12.2011. Jos Kennelliiton hallitus ei esitä sääntöihin vuoden 2011 aikana muutoksia, jotka valtuuston hyväksyy, säännöt ovat voimassa 1.1.2012 – 31.12.2016. Muutokset on alistettava Pohjoismaiden Kennelunionin (PKU) työvaliokunnan hyväksyttäviksi.

Oleelliset muutokset näyttelysäännössä koskevat muun muassa kastroidun uroksen näyttelyyn osallistumista, koiran käyttöluokkaan siirtymistä sekä kasvattajaluokkaan osallistumista. Laatuarvosteluun tuli mukaan ”sertifikaatinarvoinen” entisten laatuarvostelujen lisäksi.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto ry.
Miia Puoskari, viestintäpäällikkö
Puhelin: (09) 8873 0292
Sähköposti: viestinta(at)kennelliitto.fi

Päivi Mäntylä, näyttelysihteeri
Puhelin: (09) 8873 0220
Sähköposti: paivi.mantyla(at)kennelliitto.fi

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry. on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna 1889. Kennelliitto jakaa koira-alan asiantuntijatietoa, edistää puhdasrotuisten koirien kasvattamista ja monipuolista koiraharrastusta sekä parantaa koiranpitoa Suomessa. Liiton jäseninä on noin 1 800 koiraharrastusyhdistystä ja yli 135 000 henkilöjäsentä. www.kennelliitto.fi