29.9.2017
Perunkarvatonkoira JTO-2017-2021
01.08.2010
Jalostuksen tavoiteohjelma ja PEVISA käsitellään SuKaRo ry :n syyskokouksessa 21.08.2010. Käsittelyn pohjaksi julkaistaan tässä niiden luonnokset, jotka on käsitelty Jalostustoimikunnan kokouksessa 25.07.2010.
JTO –luonnos ja PEVISA -ohje ovat myös etukäteen tutustumista ja kommentteja varten esillä yhdistyksen kotisivuilla alkaen 01.08.2010
21.08.2010
Syyskokouksessa käsiteltiin JTO ja PEVISA-anomus.
JTO hyväksyttiin sellaisenaan lähetettäväksi eteenpäin SSKY: lle ja SKL: n.
PEVISA- anomukseen lisättiin:
Kaikkille kokomuunnoksille kyynärtutkimus ja suurelle kokomuunnokselle lonkkatutkimus.
PEVISA-anomuksesta poistettiin:
Narttujen ja urosten pentu / pentuemäärät.
Muuten PEVISA-anomus pysyi sellaisenaan ja sen hyväksyntä jatkuu SSKY: n ja SKL: n taholla.
Lisää JTO ja PEVISA käsittelystä 21.08.2010
Palautteita JTO ja PEVISA ehdotuksiin tuli kaksi kappaletta.
Joista toinen lähetetty henkilökohtaiseen sähköpostiin. Kommentointia varten oli olemassa erikseen sitä varten tehty sähköpostiosoite, johon kommentit olisi pitänyt lähettää. Yhdistyksellä ei tässä tapauksessa olisi ollut mitään velvoitteita huomioida ko. kommentteja.
Pevisaan tullut kommentti:
Olisiko rotunsa suurilla edustajilla hyvä tutkia myös lonkat?
Tereystietojen keräämistä pidän eri tärkeänä.
-Osallistumaan ollaan valmiita terveystutkimiksiin, jalostustarkastukseen, luonnetestikin kiinnostaa kunhan herra tuosta vanhenee ja viisastuu.
Ohjaava koulutus?Ystävällisin terveisin
XXX
Syyskokouksen käsittely asiasta:
Käytiin avointa keskustelua aiheesta lisätäänkö PEVISA: n kyynär- ja lonkkakuvaukset suurelle kokomuunnokselle sekä kyynärkuvaus pienelle ja keskikokoiselle kokomuunnokselle. Asiaa puitiin pitkään sekä suhteellisen yksimielisesti päädyttiin lisäämään ko. tutkimukset PEVISA: n.
———
JTO:n tullut kommentti (lähetetty henkilökohtaiseen s-postiin):
Hei Kaarina!
Tulin juuri mökiltä ja huomasin, että Sukaro on julkistanut jto ehdotelman ja haluatte ilmeisesti kommentteja siitä.Kommentoin nyt ihan omana itsenäni, en ollenkaan Pemekan edustajana.
Muutamaan seikkaan kaipaisin selvennystä vaikka niitä olikin siellä jo runsain mitoin 🙂
Tuota sukusiitosprosentin asettamista ihmettelen, miksi se on näin harvalukuisella rodulla tiukempi kuin yhdelläkään mulla rodulla Suomessa? Tuota menoa taitaa loppua koko kasvatustyö! Ja miten pitää suhtautua sukutauluttomiin koiriin, nehän voivat olla vaikka kuinka läheistä sukua eikä siitä tiedetä mitään? Samoin tuontikoirien käyttö, ymmärrän sen olevan tärkeää, mutta monesti niistä tiedetään melko vähän ja tiedot sairauksista saattavat olla muuneltuja/salattuja. Aina ei siis voi luottaa että nolla % olisi se kaikista paras ja turvallisin tie, ajattelisi tällainen maallikko.
Toinen mikä särähtää korvaan on tuo perulaisten liikkumisen osio, minusta se ei ole yhtä rotumääritelmän mukaan.
Rotumääritelmä: LIIKKEET Raajojen rakenteen ja kulmausten johdosta liikkeet ovat melko lyhyet ja nopeat, samalla kuitenkin melko pehmeät ja joustavat.
JTO: Tänä päivänä rodussa esiintyy jonkin verran epätasapainoisesti kulmautuneita (alikulmautuneita edestä ja takaa) sekä pihti-, sirppi- tai muutoin heikko kintereisiä koiria, jotka eivät pysty esittämään perunkarvatonkoiran voimakasta matkaa voittavaa liikuntaa. Nykyään rodulle tyypillisiä rakennevirheitä ovat liian suorat lavat, heikot välikämmenet ja löysät tassut sekä takaa kinnerahtautta. Liikkeissä nähtäviä virheitä ovat vähäinen liikkeiden ulottuvuus, jäykkyys ja virheelliset liikeradat.Rotumääritelmä puhuu “lyhyestä ja nopeasta”, JTO taas” voimakasta matkaa voittavaa liikuntaa” ja “Liikkeissä nähtäviä virheitä ovat vähäinen liikkeiden ulottuvuus, jäykkyys ja virheelliset liikeradat.” Mielestäni tässä on selvä ristiriita.
Kolmanneksi: JTOn lopussa oleva rotumääritelmä loppuu kesken.
Ystävällisin terkuin xxx
Syyskokouksen käsittely asiasta:
Sukusiitoksesta, miksi on näin tiukka?
Perunkarvatonkoirilla on mahdollista toteuttaa yhdistyksen asettamat sukusiitos% raja – arvot.
5 sukupolvea 3,125% ja 3 sukupolvea 0%.
Suomen perunkarvatonkoira kanta on n. 550 koiraa tällä hetkellä jos ei hiukan enemmänkin. Etenkin, kun lasketaan mukaan kaikki suomalaisten omistamat ulkomaisessa rekisterissä olevat koirat.
Erillisiä sukuja on olemassa arviolta noin kymmenen. Joten ei perunkarvatonkoiraa voida enää pitää niin ”harvinaisena” koirarotuna.
Tämä huomioon ottaen Suomessa on koiria, joita voidaan yhdistää tällä sukusiitos% jos kaikki Suomen koirat otetaan huomioon sekä niitä keskenään myös risteytetään. Tämä tosin mahdollista vain jos koko koirakantamme koirien omistajat (kasvattajat / harrastajat) yhdistävät voimavaransa. Yhteistyötä!
Toisekseen tällä hetkellä Euroopassa on useita linjoja, joita käyttämällä pystytään toteuttamaan näinkin tiukka sukusiitos%.
Poikkeuslupa mahdollisuus on aina myös olemassa.
Sukutauluttomien koirien käytössä kasvattajat varmasti ottavat huomioon niiden riskit, eivätkä luota niiden sukutauluihin ja koirasta saamiinsa tietoihin. Sukutauluttomien koirien kohdalla on myös mahdollista ja suositeltavaa käyttää DLA-monimuotoisuus testiä (Liitteenä kuvaus DLA-monimuotoisuudesta).
Avoimessa keskustelussa suurin osa oli sitä mieltä, että tämä kohta pidettäisiin PEVISA: ssa ja seuraavan PEVISA: n päivityksen yhteydessä tarkistetaan vaatiiko sukusiitosprosentti korottamista. Viisi vuotta, minkä nykyinen PEVISA olisi voimassa on koirankasvatuksessa kuitenkin kohtuullisen lyhyt aika.
JTO kohta liikkeet:
Puheenjohtaja luki JTO:n pääkohdittain sekä perustelut saapuneeseen kommenttiin koskien perunkarvatonkoiran liikuntaa.
Käytiin avointa keskustelua kuinka rotumääritelmässä sekä JTO:ssa mainittuja liikuntatapoja tulisi käsittää. Rotumääritelmässä on ristiriitaisuuksia, suomalaiskäännöksessä liikunta-, sekä yleisvaikutelma- kohdissa.
Liikkeisiin liittyviä ROTUMÄÄRITELMÄSTÄ poimittuja kohtia.
YLEISVAIKUTELMA
Tyylikäs ja solakka koira, joka ilmentää nopeutta, voimaa ja tasapainoa vaikuttamatta karkeatekoiselta.
LANTIO
Vankka ja lihaksikas lantio antaa hyvän työntövoiman.
LIIKKEET
Raajojen rakenteen ja kulmausten johdosta liikkeet ovat melko lyhyet ja nopeat, samalla kuitenkin melko pehmeät ja joustavat.
Puheenjohtaja kertoo, että JTO:n liikkumiskohta on kirjattu alun perin sitä seikkaa silmällä pitäen, että terverakenteinen koira liikkuu hyvin ja ilmentäen rotumääritelmän yleisvaikutelma -kohdassa haluttua nopeutta ja voimaa, jota töpöttävä ja lyhyesti askeltava koira ei voi ilmentää.
Liikkeet on näin ollen mainittu jo rotumääritelmässäkin ristiriitaisesti. JTO:ssa on otettu huomioon rodun tämän hetkinen liikkumistapa sekä kokonaisuutena rotumääritelmän mainitsemat liikkumistavat.
Rotumääritelmän liikuntakohtaa kirjatessa ei olla kenties liikuntaa ajateltu lyhytaskeleisena ”negatiivisena” piirteenä. JTO:ssa liikuntaa on kuvattu erityisesti rakennevirheiden näkökulmasta.
Yleisesti nähtiin myös sellainen ristiriitaisena seikkana, että näyttelyissä tuomarit usein haluavat pitkät, maatavoittavat liikkeet, näin ollen koiria usein esitetään lievästi rotumääritelmän liikuntakohdan vastaisesti, enemmän yleisvaikutelma -kohtaan nojaten.
Päätettiin hyväksyä JTO sellaisenaan.
20.07.2011 lisätietoa PEVISA ja JTO käsittelystä
SKL: n Jalostustieteellinentoimikunta on hyväksynyt perunkarvatonkoiralle seuraavan PEVISA-ohjelman.
PEVISA-ohjelma
PERUNKARVATONKOIRA
Ohjelma on voimassa 01.01.2012 – 31.12.2016
Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja polvitarkastuslausunto sekä astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto.
Silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kk.
PEVISA-vaatimukset koskevat kaikkia rodun muunnoksia.
JTO korjaukset on aloitettu 15.06.2011 yhteistyössä Kirsi Sainion kanssa.