Perunkarvatonkoira

ROTUMÄÄRITELMÄ (Kennelliitto 10.8.2013)

PERUNKARVATONKOIRA

Käyttötarkoitus

Perunkarvattomallakoiralla on ollut rodun historiassa monenlaisia käyttötarkoituksia. Sitä on käytetty apuna mm. lääkinnällisissä ja uskonnollisissa tarkoituksissa, metsästyksessä, vartijana sekä seurakoirana. Nykyisin perunkarvattomankoiran pääasiallinen käyttötarkoitus on olla seurakoirana, ja siihen tehtävään se sopiikin mainiosti.

Luonne ja käyttäytyminen

Perunkarvatonkoira on eloisa, valpas, leikkisä, aktiivinen, elegantti ja syvästi perheeseensä kiintyvä, vieraita ihmisiä kohtaan se saattaa olla aluksi varautunut. Aggressiivisuus tai liiallinen arkuus ei ole hyväksyttyä. Perulaiset voivat myös olla hyviä ilmoittavia vahteja.

Yleisimmät asiat terveydestä

Perunkarvatonkoira on yleisesti ottaen terve ja melko pitkäikäinen rotu. Rodulla on PEVISA-ohjelma, johon sisältyy lonkka-, polvi- ja silmäsairaudet. Rotuyhdistyksen laatimissa jalostussuosituksissa jalostuskoirilta suositellaan tutkittavaksi edellä mainittujen lisäksi myös sydän ja kyynärnivelet.

Karvattomilla yksilöillä voi esiintyä karvattomuuteen liittyen hammaspuutoksia ja hampaissa voi olla myös virheasentoja. Karvaton koira pärjää harvemmillakin hampailla, mutta hampaiden ja ikenien kunnosta on hyvä pitää erityistä huolta. Karvallisilla yksilöillä tulee olla täysi hampaisto.

Turkinhoito

Karvattoman koiran iho on terveenä melko helppohoitoinen. Laadukkaalla ruokinnalla iho pysyy pehmeänä ja joustavana, eikä koiraa tarvitse pestä tai rasvata kovin usein. Jos iho naarmuuntuu tai kylmempinä vuodenaikoina vaatteiden saumoista tulee hiertymiä, voi ihoa rasvata esimerkiksi pihkavoiteella tai kookosöljyllä. Tarvittaessa pesun yhteydessä koiralle voi tehdä ihon ”kuorinnan” ruokaöljy-sokeri -seoksella. Kesällä ihon pigmentti suojaa koiran ihoa palamiselta, mutta erityisesti valkokirjavien (osittaisesta pigmentin puutoksesta johtuva pilkullinen väritys) koirien ihoa voi joutua suojaamaan vaatetuksella tai aurinkorasvalla, jos koira viettää paljon aikaa auringonpaisteessa.

Karvallisissa yksilöissä esiintyy monenlaista karvanlaatua, joten turkinhoidon vaativuus määräytyy karvanlaadun mukaan. Lyhytkarvaiselle pohjavillattomalle turkille ei tarvitse tehdä juuri koskaan mitään, kun taas partainen terrierikarvainen turkki voi vaatia säännöllistä nyppimistä jotta karva pysyy siistinä. Pohjavillallisten yksilöiden karvanvaihtoa voi helpottaa harjaamalla ja pitkäkarvaisten koirien turkkia on hyvä kammata takkuuntumisen ehkäisemiseksi.

Perunkarvattomienkoirien kynnet ovat vahvat ja ne kasvavat nopeasti, joten kynsiä on hyvä lyhentää viikoittain, jotta ne eivät pääse kasvamaan liian pitkiksi ja aiheuttamaan tassun virheasentoja.

Millaiselle ihmiselle rotu sopii

Perunkarvatonkoira sopii niin yksinasuville kuin koko perheen koiraksikin. Perulainen on tyytyväinen kun saa olla mukana perheensä touhuissa ja siitä onkin seuralaiseksi moneen menoon, on se sitten lenkkeilyä, sohvalla köllöttelyä tai erilaisia koiraharrastuksia. Perulainen on hyvä harrastuskaveri esimerkiksi viehejuoksuun tai agilityyn.

Muuta

Perunkarvattomastakoirasta on kolme eri kokomuunnosta, joilla on kuitenkin sama rotumääritelmä ja eri kokoja saa jalostuksessa yhdistää keskenään. Kaikissa kokomuunnoksissa on sekä karvattomia että karvallisia yksilöitä. Iso kokomuunnos on 51-65 cm korkea ja painaa n. 12-30 kg, keskikokoinen 41-50cm ja n. 8-12 kg ja pieni 25-40cm ja n. 4-8 kg.