Koe-eläin lakia ollaan muuttamassa niin, että se mahdollistaisi karanneiden ja villiintyneiden kotieläinten käytön.
Lain muutoshanke on tyrmistyttänyt eläinten puolustajat. HESYn hallituksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen pelkää, että uudistuksen myötä palataan aikaan, jolloin tutkijoille myytiin jopa varastettuja eläimiä.
Nykyinen laki kieltää irrallaan tavattujen eläinten käytön eläinkokeissa, mutta lakimuutoksen myötä se tulisi tietyissä tilanteissa mahdolliseksi, kertoo eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä. Lakiesitys perustuu uuteen EU:n koe-eläindirektiiviin, joka kattaa uutena eläinryhmänä villiintyneet eläimet irrallaan tavattavien eläinten lisäksi.
Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY antoi ministeriölle lausuntonsa lakiesityksestä. Yhdistys vastustaa lakia siltä osin kuin ”se mahdollistaa karanneiden, kadonneiden ja hylättyjen lemmikkien käytön koe-eläiminä”. Lakimuutos on herättänyt myös huolta ja suoranaista raivoa netin keskustelupalstoilla.
Poikkeustilanne
Pullola toteaa, että laista noussut huoli perustuu osittain väärinkäsitykseen. Hän korostaa, että lakiehdotuksessa irrallaan tavattujen kotieläinten käyttö olisi pääsääntöisesti kielletty, mutta eräissä tilanteissa lupa voitaisiin myöntää.
– Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että poikkeuslupa voitaisiin myöntää tilanteessa, jossa tutkimusta ei voitaisi tehdä millään muilla eläimillä. Silloinkin pitäisi olla vakava uhka ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle.
Lakiesitys kattaa eläinten käytön tieteellisiin ja opetustarkoituksiin. Hannele Luukkainen sanoo, että tieteellisen käytön määritteleminen on veteen piirretty viiva.
– Sanaa tieteellinen käytetään omiin tarkoitusperiin, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi Japanin valaanpyynnit, joita perustellaan tieteellisellä tutkimuksilla, vaikka valaan liha päätyy ravintoloihin.
– Tiede on todella heikolla pohjalla, jos kokeita ryhdytään tekemään löytöeläimillä.
Luvanvaraista
Eläinlääkintöylitarkastaja Pullola sanoo, että pelko lain väärinkäyttämiseen on turha, koska kokeita varten tarvitaan aina lupa eläinkoelautakunnalta.
– Poikkeuslupaa ei voida myöntää tutkimukseen, joka voitaisiin tehdä muilla eläimillä. Se on aina ensisijainen lähtökohta.
Lain mukaan koe-eläinlaitoksen on pidettävä kirjaa eläinten alkuperästä, myynnistä ja muusta luovutuksesta.
Vuosikymmenet eläinsuojelutyötä tehnyt Luukkainen pelkää, että lakimuutos kuitenkin huonontaa eläinten turvaa.
– Olen nähnyt ajan, kun eläimiä myytiin ovelta. Kuka tahansa pystyi myymään toisen lemmikin ja väittää sitä omakseen. Sitä pimeää historiaa en halua takaisin.
Sanaleikkiä
Uusi laki uudistaa paitsi lain sisältöä myös käsitteitä. Tähän mennessä laissa on käytetty sanoja eläinkoe ja eläinkoelautakunta. Nyt niiden tilalle esitetään ”direktiivin terminologiaa noudattaen” sanoja hanke ja toimenpide sekä hankelupalautakunta. Hanke tarkoittaa kokonaisuutta, johon kuuluu yksi tai useampi eläimelle tehtävä toimenpide.
SOILA SARONIEMI
soila.saroniemi@ilmedia.fi
Kopioitu lähteestä Iltalehti