Koira mukaan kauppamatkalle.

(Kirjoittaja: Ulla Mantere, julkaistu Corgisti-lehdessä)

Näkeehän niitä ja niin oli minullakin koira mukana kauppareissulla, kunnes: 
Olin ilmoittanut saksanpaimenkoirani kisoihin ja menin pankkiin maksamaan ilmoittautumista. Jätin rattaissa istuvan tyttäreni ja koirani pankin eteen, koiralla oli hihnaa n. ½ metriä. Ulos tullessani eräs mies kysyi: ”Onko tuo koira teidän? Se puri minua!” Vieressä seisova vaimo nyökytteli myöntävästi, puri se. 

Meksikonkarvatonkoira
Meksikonkarvatonkoira

Tiedän useita tapauksia, joissa kaupan/pankin tms. muun eteen jätetyn koiran avulla on yritetty rahastaa, milloin kyseessä on ollut vihikoira, milloin rottis tai joku muu.

Kytketty koira tuntee itsensä helposti turvattomaksi ja voi puolustautua. Tämän vuoksi ei kannata koskaan mennä taputtelemaan vierasta koiraa. Koskaan ei voi tietää, miten se tilanteen kokee, hyppääkö se päälle riemusta kun ei enää tarvi olla yksin vai pelosta? Jos se tulee päälle, selviääkö siinä vaateiden likaantumisella vai repeävätkö ne? Pahimmassa tapauksessa siinä tarvitaan lääkäriä ja tikit. Sama koskee myös suljettua aluetta, kuten autoa. Koira voi puolustaa sitä ärhäkkäästi, samoin kuin itseään. Ja onhan ne vaatteetkin pestävä, senkin laskun maksaa – koiranomistaja.

Sattuipa kerran, että omistaja jätti koiransa kirjaston ulkopuolelle, vaan takaisin tulessa ei enää koiraa ollut. Soitetaanpa poliisille, minne on sakemanni kadonnut? Poliisilla on hyvä verkosto, eikä siinä kauaa mennyt, kun koira löytyi muutaman kilometrin päästä, minne se oli juoksutettu.

Toisen vastaavan tapauksen kuulin, jossa humalainen lähti vieraan koiran kanssa lenkille ja tämäkin koira löytyi aikanaan. Aina ei kuitenkaan koiraa löydy. Kytketty koira on helppo ”saalis” ja voi päätyä minne vain, esim. koe-eläimeksi tai väärin paperein Venäjälle. 

Sattuipa kerran tälläinen tapaus: 
Vanhempi nainen oli tulossa kaupasta, kun hän näki miehen aikovan juuri potkaista pientä koiraa. :”Et potki sitä!” ”Onko tämä sinun koirasi?” ”Ei ole, mutta silti sitä ei potkita.” Tämä nainen jäi koiran luo siksi aikaa kunnes omistaja tuli kaupasta ulos ja kertoi tälle koko tapauksen: ”Älä enää jätä koiraa kaupan eteen!” 

Näitä suojelevia naisia ei aina ole paikalla, eikä omistaja voi tietää, mitä koiralle tapahtuu, kun on itse kaupan perimmäisessä nurkassa. 

Tarina kertoo seuraavaa: 
auton sivuikkuna oli raollaan ja lompakko sopivasti näkyvissä – voro työnsi kätensä autoon – pieni perhoskoira puri – mies ei saanut kättään ulos koiran roikkuessa käsivarressa kiinni . 

Tässäkin tapauksessa olisi voinut käydä niin, että omistaja korvaa koiran aihauttamat vahingot, varsinkin kun mitään varkautta ei tapahtunut.

Hajosipa koiran takia sitten lenkkipuku tai jotain muuta, pääsääntönä on, että lemmikin omistaja on vastuussa lemmikkinsa teoista. Lenkki tekee hyvää, niin omistajalle kuin koirallekin, mutta ei kauppalenkki. Ulkoilutetaan koirat jossakin muualla.