Koirarekisteriohje 2015 (voimaan 1.1.2015)

Kennelliiton hallituksen 2.10.2014 hyväksymä.
Voimassa 1.1.2015 alkaen. Määräykset koskevat ohjeen voimaan tulon jälkeen tapahtuneesta astutuksesta syntyneitä pentueita ja rekisteröitäviä tuontikoiria. Lieventyneitä ehtoja voidaan kuitenkin soveltaa takautuvasti. Määräyksistä voidaan poiketa Kennelliiton hallituksen päätöksellä.

1 Määritelmät

Astutustodistus uroksen omistajan tai jalostusoikeuden haltijan allekirjoittama todistus tapahtuneesta astutuksesta.

DNA-tunniste koiralta otettuun DNA-näytteeseen perustuva yksilöllinen ”DNA-sormenjälki” EJ-rekisteri Kennelliiton Ei Jalostukseen -rekisteri, kantakirjan liitännäisrekisteri. ER-rekisteri Kennelliiton erikoisrekisteri, kantakirjan liitännäisrekisteri.

Export Pedigree/Certified Pedigree ulkomaisen FCI:n jäsenmaan tai sopimuskumppanin myöntämä polveutumistodistus. Voi olla erillinen tai liittyä koiran alkuperäiseen rekisteritodistukseen. (ks. FCI:n ohjesääntö).

FCI, Fédération Cynologique Internationale kansainvälinen kennelkeskusjärjestö, johon Suomen Kennelliitto kuuluu (http://www.fci.be/).

FI-rekisteri (aikaisemmin FIN/SF) Kennelliiton puhdasrotuisten, tunnustettua rotua olevien koirien kantakirjarekisteri.

FIX-rekisteri tunnistusmerkintärekisteri kaikille koirille, joita ei voida ottaa kantakirjaan tai sen liitännäisrekistereihin.

Jalostuslaina ks. Ulkomainen jalostusuros

Jalostustieteellinen toimikunta Kennelliiton hallituksen nimeämä asiantuntijaryhmä, joka vastaa mm. koirajalostukseen ja eläinlääkintään liittyvästä ohjauksesta Kennelliitossa

Kasvattaja henkilö/henkilöt, joka omistaa/omistavat pentueen emän tai on/ovat emän

jalostusoikeuden haltija/haltijat. Tekee pentueilmoituksen.

Kasvattajasitoumus sitoumus, jonka allekirjoittaneet kasvattajat noudattavat Kennelliiton koirankasvatukselle asettamia sääntöjä ja ohjeita.

Kennelliiton koirarekisteri lyhennettynä koirarekisteri

Kennelnimi FCI:n kasvattajalle myöntämä nimi, jota käytetään koiran nimen etuliitteenä. Samalla kasvattajalla voi olla vain yksi kennelnimi ja samalla kennelnimellä korkeintaan kolme haltijaa (ks. kennelnimisääntö).

Luonnollinen töpöhäntä joillakin roduilla joissakin yksilöissä esiintyvä synnynnäinen töpö/lyhyt häntä, joka johtuu ns. T-box mutaatiosta (ks. rotukohtaiset erityisehdot)

Omistajarekisteri Kennelliiton ylläpitämä suomalaisten koiranomistajien rekisteri, jossa on omistajan osoitetiedot. Rekisteri on tietosuojalainsäädännön nojalla suljettu ja vain Kennelliiton ja viranomaisten käytössä.

Omistajatodistus Kennelliiton omistajarekisteriin merkitylle henkilölle luovutettava todistus koiran omistajuudesta.

Pakastesperma ulkomaisen tai suomalaisen uroksen siemenneste, joka on säilötty pakasteena (ks. keinosiemennysohje)

Pentue samassa synnytyksessä samasta emästä syntynyt yhden tai useamman pennun pesue (koskee sekä eläviä että kuolleita/kuolleina syntyneitä pentuja).

Pentueilmoitus kasvattajan/kasvattajien tekemä ilmoitus syntyneestä pentueesta. Voidaan tehdä joko Omakoiran kautta internetissä tai kirjallisesti. Pentueilmoitus on edellytys pentujen rekisteröinnille.

PEVISA-ehdot rotukohtaiset perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamiseksi tehdyt rekisteröintiehdot, jotka pentueen vanhempien tulee täyttää ennen astutusta (ks. PEVISA-sääntö ja PEVISA-ohje sekä rotukohtaiset erityisehdot).

Poikkeuslupa ja poikkeuslupa-anomus Koirarekisteriohjeen kohdan 6 mukainen, esim. rotukohtaisista erityisehdoista tai muuten PEVISA-ehdoista poikkeavan pentueen astutukseen saatu Kennelliiton myöntämä lupa. Lupa tulee saada ennen asutusta ja lupaa haetaan kirjallisesti allekirjoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella. Anomukseen tulee liittää rotujärjestön lausunto. Polveutuminen ja polveutumistutkimus koira polveutuu ilmoitetuista vanhemmista, ja tämä on varmistettu DNA-näytteen perusteella.
Raja-arvo rotukohtaisissa PEVISA-ehdoissa asetettu terveystutkimustuloksen raja (esim. lonkkaniveldysplasian aste), jota huonomman tuloksen omaavien koirien jälkeläisiä ei rekisteröidä ilman Kennelliiton etukäteen myöntämään poikkeuslupaa.

Registration Certificate Vientitodistus, ulkomaisen FCI:n jäsenmaan tai sopimuskumppanin myöntämä todistus liitännäisrekisteriin merkitylle koiralle. (ks. FCI:n ohjesääntö).
Rekisteritodistus Kennelliiton kirjallinen dokumentti koiran merkitsemisestä kantakirjaan tai liitännäisrekisteriin.

Rekisteröintikielto Kennelliiton hallituksen asettama väliaikainen tai kurinpitolautakunnan asettama väliaikainen tai pysyvä kielto rekisteröidä koiria Kennelliiton ylläpitämiin rekistereihin

Rotujärjestö Suomen Kennelliiton jäsenyhdistys, jolle Kennelliitto on myöntänyt rotujärjestöoikeudet. Vastaa ko. rodun jalostuksesta Suomessa. (ks. http://www.kennelliitto.fi/yhteystiedot/muut- yhteystiedot). Määrittelee rotukohtaiset erityisehdot ja antaa poikkeusluvista lausuntoja. Rotukohtainen erityisehto koirarekisteriohjeen liite, jossa on joitakin rotuja koskevia poikkeamisia yleisestä koirarekisteriohjeesta. Rekisteröintiä rajoittavat erityisehdot täytyy huomioida ennen astutusta.
Rotumuunnos saman rodun eri muunnokset (esim. väri, koko tai karvanlaatu), kaikilla muunnoksilla on sama rotumääritelmä.

Rotumääritelmä FCI:n hyväksymä virallinen kuvaus ko. rodusta. Rotumääritelmät on numeroitu (ks. http://www.kennelliitto.fi/koirat/koirarodut-ja-rotumaaritelmat)
Roturisteytys kahden eri rodun välinen risteytyspentue, jolle Kennelliiton hallitus on myöntänyt poikkeusluvan.

Rotuunotto roduille, joilla on ns. avoin kantakirja. Koira, jonka polveutumista ei tunneta (jolla ei ole rekisteröityjä vanhempia), voidaan ottaa rotuun ja merkitä kantakirjan liitännäisrekisteriin (ER- rekisteri). Ei ole tarkoitettu rekisteröityjen vanhempien jälkeläisille, jotka olisivat rekisterikelpoisia mutta jätetty rekisteröimättä.

Sperman omistaja uroksen omistaja/jalostusoikeuden haltija tai taho, jolle uroksen omistaja/jalostusoikeuden haltija on luovuttanut sperman käyttöoikeuden. Voi olla esimerkiksi spermapankki.

Sukutaulu kantakirjaan merkittäessä vähintään kolme sukupolvea käsittävä luettelo koiran esivanhemmista. ER/EJ-rekisterissä sukutaulutiedoista voi puuttua osa.
Suomen Kennelliitto Suomalainen kennelkeskusjärjestö, joka pitää ainoaa virallista koirarekisteriä Suomessa.

Tiheä pennutus nartun syntyvien pentueiden väli on alle 10 kuukautta. Sallitaan kerran jokaisen nartun kohdalla.

Tunnistusmerkintä koiran tunniste, joka voi olla joko mikrosiru tai tatuointi. Tunnistusmerkintä tulee tehdä ennen pentueilmoituksen tekemistä (ks. tunnistusmerkintäohje). Tunnistusmerkitsijä voi mikrosiruttaa pennun aikaisintaan viiden viikon ikäisenä ja tatuoida pennun aikaisintaan kuuden viikon ikäisenä. Vain eläinlääkäri saa tunnistusmerkitä pennun tätä nuorempana.

Tunnistusmerkitsijä henkilö, joka voi Kennelliiton valtuuttamana tunnistusmerkitä koiria. (ks. tunnistusmerkitsijäluettelo)

Tunnustettu rotu rotu, jonka FCI on hyväksynyt.

Tuontikoira ulkomailla syntynyt koira, joka tuodaan Suomeen ja merkitään Kennelliiton rekisteriin. Koiralla on Suomessa vakinaisesti asuva omistaja.

Ulkomainen jalostuslaina koira, jonka omistaja/omistajat asuvat ulkomailla (residence habituelle, ks. FCI:n ohjesääntö), jalostusoikeus voi olla luovutettu Suomessa asuvalla henkilölle. Ulkomaisia jalostuslainoja koskevat Kennelliiton koirarekisteriohjeen ja rodun PEVISA-ehtojen määräykset (ks. uroksen osalta kohdat 9 ja 10, nartun osalta kohdat 3.1 ja 10).

Ulkomainen jalostusuros omistaja/omistajat/jalostusoikeuden haltija asuu ulkomailla (residence habituelle, ks. FCI:n ohjesääntö). Ulkomaisia jalostusuroksia koskevat Kennelliiton koirarekisteriohjeen ja rodun PEVISA-ehtojen määräykset, jos astutukset tapahtuvat Suomessa (ks. kohta 9).

Virallinen jalostustarkastus Kennelliiton jalostustarkastus tai muu rotujärjestön hyväksymä jalostustarkastus.

Välipentue nartun pentue, jota ei ole merkitty Kennelliiton koirarekisteriin.

2 Yleistä

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry. (jäljempänä Kennelliitto) pitää rekisteriä puhdasrotuisista, tunnustettua rotua olevista koirista (vuoden 2009 alusta tunnus FI, aiemmin tunnukset FIN ja SF).

Lisäksi Kennelliitto pitää erikoisrekisteriä (ER-rekisteriä) koirista, jotka eivät täytä FI-rekisteröintiehtoja sekä Ei Jalostukseen -rekisteriä (EJ-rekisteriä) koirille, jotka ovat jalostuskiellossa.
Rotu katsotaan tunnustetuksi, kun Fédération Cynologique Internationale (FCI) on hyväksynyt sen rotumääritelmän. Jos Suomeen tuotavalla uudella rodulla ei ole FCI:n hyväksymää rotumääritelmää, rodun rekisteröinti ER-rekisteriin voidaan hyväksyä Kennelliiton hallituksen päätöksellä.
Kennelliitto pitää rekisteröimättömien koirien tunnistusmerkintärekisteriä omistajatietoineen erillisessä FIX-rekisterissä.

3 Pentueen rekisteröinti ja merkinnät

FI-rekisteriin merkitään ainoastaan pentueita, joiden kaikki esivanhemmat kolmessa polvessa ovat joko FI-rekisterissä, Kennelliiton ER-rekisterissä tai niitä vastaavassa FCI:n tunnustamassa rekisterissä.
Koiran rekisteröinnistä peritään Kennelliiton valtuuston hyväksymä rekisteröintimaksu (ks. maksut).
Rekisteröinnissä ja merkinnöissä noudatetaan Koirarekisteriohjeen lisäksi rotukohtaisia erityisehtoja (ks. liitteet). Koiran rekisteröintiä haluavan on esitettävä Kennelliiton mahdollisesti vaatimat, rekisteröinnin kannalta tarpeelliset lisäselvitykset.
Kennelliitolla on oikeus pyytää selvitys siitä, onko kasvattajalla/omistajalla eläintenpitokielto (ote eläintenpitokieltorekisteristä).

3.1 Pentueen rekisteröinnin ehdot

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Rekisteröitävän pentueen vanhempien tulee olla samanrotuisia. Poikkeuksena ovat liitteenä olevien rotukohtaisten erityisehtojen mukaiset rotumuunnosten väliset risteytykset ja kohdan 11.1.1. mukaiset kahden rodun väliset risteytykset.
Rekisteröitävän pentueen emä tulee rekisteröidä Kennelliiton koirarekisteriin viimeistään pentueen rekisteröinnin yhteydessä, ja jos isä on ulkomainen jalostuslaina tai ulkomainen jalostusuros, tallennetaan sen tiedot koirarekisteriin viimeistään pentueen rekisteröinnin yhteydessä.

Nartun ja uroksen kaikkien omistajien tulee olla merkitty Kennelliiton omistajarekisteriin (ks. kohta 3.6). Ulkomaisen jalostusuroksen ja ulkomaisen jalostuslainan omistaja(t) voidaan merkitä omistajarekisteriin.

Jalostukseen käytetyn ulkomaisen uroksen sukutaulutiedot tallennetaan ja terveystiedot voidaan tallentaa Kennelliiton koirarekisteriin (ks. kohdat 9 ja 10).
Pentueen vanhempien tulee täyttää rodulle mahdollisesti hyväksytyn rotukohtaisen Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman (jäljempänä PEVISA) vaatimukset (ks. rotukohtaiset erityisehdot ja PEVISA-sääntö ja -ohje, ulkomaiset koirat kohta 9, “Ei Jalostukseen” -rekisteröinti kohta 11.2).

Pentueen vanhempien ja rekisteröitävien pentujen on oltava tunnistusmerkittyjä Kennelliiton hyväksymällä tavalla (ulkomaiset jalostusurokset ks. kohta 9).
Pakastespermalla siemennetyn pentueen isää koskevat ne koirarekisteriohjeen ehdot ja rotukohtaiset erityisehdot, jotka olivat voimassa sperman pakastushetkellä. BLUP-indeksiin liittyvien ehtojen kohdalla kuitenkin huomioidaan joko se BLUP-indeksi, joka uroksella on ollut sperman keräyshetkellä tai uroksen BLUP-indeksi siemennyshetkellä. Sperman keräyshetkellä voimassa ollut indeksi voidaan kuitenkin huomioida vain, mikäli se on koiran tiedoissa tai asiasta toimitetaan pentueen rekisteröinnin yhteydessä riittävä dokumentti (esim. printti keräyshetkellä tulostetuista tiedoista).

Koko pentue tulee rekisteröidä samanaikaisesti sähköisesti Omakoira-palvelun kautta tai asianmukaisesti täytetyn ja kasvattajan allekirjoittaman pentueilmoituksen perusteella. Pentueilmoitus tulee tehdä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa pentueen syntymästä. Pentueita, joiden rekisteröinti on aloitettu, mutta joiden osalta ei ole toimitettu Kennelliiton pyytämiä lisäselvityksiä, ei rekisteröidä. Tästä voidaan poiketa ainoastaan Kennelliiton myöntämällä luvalla (ks. myös kohta 12.2). Myös kuolleena syntyneet ja ennen rekisteröintiä kuolleet pennut ilmoitetaan.

Omakoirapalvelun kautta tehtävässä pentueilmoituksessa on oltava uroksen omistajan/jalostusoikeuden haltijan sähköinen hyväksyntä tai pentueilmoituksen liitteenä allekirjoitettu astutustodistus. Pakastespermalla siemennettäessä astutustodistuksen allekirjoittaa sperman omistaja. Uroksen omistaja vahvistaa sähköisellä hyväksynnällään tai allekirjoituksellaan, että kyseinen uros on astunut pentueilmoituksessa mainitun nartun ja uros täyttää pentueen rekisteröinnille asetettavat vaatimukset. Uroksen tulee olla palkittu virallisessa näyttelyssä tai pentueilmoitukseen tulee liittää eläinlääkärin antama todistus siitä, että uroksella on normaalit kivekset. Kivestodistukseksi voidaan hyväksyä myös virallisen jalostustarkastuksen lausunto, jossa todetaan kivesten olevan normaalit. Ulkomaisen jalostusuroksen kivestodistus ks. kohta 9.

Nartulla voidaan teettää enintään viisi pentuetta siten, että nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään kymmenen kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan alle 8-vuotiaalle nartulle yhden kerran ilman poikkeuslupaa, ja tällöin seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi vuosi (ks. kohdat 6.1 ja 7.1). Lisäksi on huomioitava rotukohtaisten erityisehtojen (PEVISA) mukaiset jälkeläismäärärajoitukset.
Kahdeksan vuotta täyttäneen nartun astuttaminen edellyttää aina eläinlääkärintodistuksen, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa nartun terveydelle. Todistus on annettava ennen nartun astutusta, eikä se saa astutushetkellä olla kuutta kuukautta vanhempi. Eläinlääkärintodistus on liitettävä pentueilmoitukseen.
Kasvattaja tai jalostusoikeuden haltija ei voi rekisteröidä pentuetta, mikäli hänellä tai jollakin rekisteröintiä hakevan kennelnimen haltijalla on eläintenpitokielto.
Kennelliitto voi perustellusta syystä keskeyttää rekisteröinnin, esim. jos ilmoitettujen tietojen oikeellisuudessa ilmenee epäselvyyksiä tai jos rekisteröintiprosessin yhteydessä tulee esiin seikka, joka vaatii selvittämistä.

3.2 Kasvattaja

Pentueen kasvattajiksi voidaan merkitä enintään kolme henkilöä, joiden tulee olla iältään vähintään 18 vuotta.
Kasvattajaksi merkitään henkilö/henkilöt, joka omistaa nartun astutushetkellä tai nartun omistajan/omistajien sähköisellä hyväksynnällä tai allekirjoittamalla jalostusoikeuden luovutussopimuksella tai osoittaa olevansa nartun jalostusoikeuden haltija (ks. kohta 3.6).
Hyväksyntä tai allekirjoitettu luovutussopimus suositellaan tehtäväksi ennen astutusta ja hyväksyntä tai sopimus tulee toimittaa Kennelliittoon viimeistään pentueilmoituksen yhteydessä.

Rekisteröintikiellossa oleva henkilö ei voi siirtää omistamansa koiran jalostusoikeutta toiselle henkilölle. Pentue voidaan rekisteröidä vain yhdelle kennelnimelle, ja mikäli kennelnimen käyttöoikeus on useammalla henkilöllä, vaaditaan pentueilmoitukseen kaikkien allekirjoitus tai sähköinen hyväksyntä. Kennelnimelle ei voi rekisteröidä pentuja, mikäli jollekin kennelnimen haltijoista on asetettu rekisteröintikielto.

Kasvattajaa ei voi muuttaa, lisätä tai poistaa rekisteröinnin jälkeen. Ennen kennelnimen myöntämistä syntyneet pentueet voidaan kasvattajan kirjallisesta pyynnöstä rekisteröidä kasvattajalle myönnetylle kennelnimelle jälkikäteen.

3.3 Pentujen ja rekisteritodistusten luovuttaminen

Pennut saa luovuttaa aikaisintaan seitsemän viikon ikäisinä. Pentueen rekisteritodistukset toimitetaan kasvattajalle, jonka on luovutettava ne pentujen omistajille ilman eri maksua viimeistään kahden kuukauden kuluttua omistusoikeuden siirtymisestä. Mikäli rekisteröinti viivästyy kasvattajasta riippumattomista syistä, tulee rekisteritodistukset luovuttaa omistajille viipymättä, kun ne ovat saapuneet kasvattajalle.
Koiran todistettavasti omistava henkilö (ks. kohta 3.6) voi sähköisesti Omakoira-palvelun kautta tai kirjallisesti pyytää Kennelliittoa toimittamaan kadonneen rekisteritodistuksen tilalle jäljennöksen (ks. maksut).

3.4 Rekisteritodistukseen rekisteröinnin yhteydessä tehtävät merkinnät

Rekisteritodistuksen sisällöstä päättää Kennelliiton hallitus.
Rekisteritodistus kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Rekisteritodistukseen merkitään koiran rotu, sukupuoli, nimi (ks. kohta 3.5), kennelnimi, rekisterinumero, kasvattaja, syntymäaika, koiran sukutaulu kolmen sukupolven ajalta ja tieto Kennelliiton hyväksymällä tavalla mahdollisesti varmennetusta polveutumisesta (ks. kohta 4.2) sekä koiran tunnistusmerkintänumero.

Lisäksi voidaan tehdä muita merkintöjä, ks. liite (pentueilmoitus).
Luonnollisesti töpöhäntäisenä (T-box mutaatio) syntyneestä pennusta liitetään pentueilmoitukseen eläinlääkärintodistus. Eläinlääkärin tutkimus on suoritettava kymmenen vuorokauden kuluessa pennun syntymästä. Tieto synnynnäisestä töpöhännästä voidaan merkitä myös rodulle erikseen hyväksytyn DNA-testin perusteella missä iässä hyvänsä. Luonnontöpöhäntäistä tuontikoiraa rekisteröitäessä vaaditaan töpöhäntäisyyden vahvistavan geenitestin tulos (ks. myös Tuontikoiria koskevat rekisteröintimääräykset).
Jos rodussa on useampia muunnoksia, noudatetaan pentueen eri pentujen rodun merkitsemisessä rotukohtaisia erityisehtoja. Muissa tapauksissa kukin pentu rekisteröidään kasvattajan ilmoituksen mukaisena muunnoksena tai, mikäli muunnosta ei ole ilmoitettu, emän mukaan.

3.5 Koiran nimi

Koiran nimi saa kennelnimen lisäksi olla mahdolliset sanojen välit ja väliviivat mukaan lukien korkeintaan 20 merkin pituinen. Nimissä hyväksytään latinalaiset aakkoset kirjainlisukkeineen (diakriittiset merkit), heittomerkki (’) ja väliviiva (-).
Jos kasvattajalla ei ole kennelnimeä, hän saa antaa saman pentueen pennuille vain yhdestä sanasta koostuvia nimiä, jotka eivät saa sisältää samoja etu- tai takaliitteitä.
Kasvattaja ei saa nimetä samanrotuisia pentujaan samannimisiksi, ellei näiden syntymäaikojen välillä ole vähintään kymmenen vuotta.
Kennelliitolla on oikeus olla hyväksymättä sopimattomaksi katsomansa nimi. Omistaja ei saa muuttaa rekisteriin merkityn koiran nimeä.

3.6 Omistajan merkitseminen

Suomessa rekisteröidylle koiralle voidaan merkitä korkeintaan kolme omistajaa Kennelliiton omistajarekisteriin.
Koiralle merkitään omistaja kirjallisen tai Omakoirassa tehdyn sähköisen ilmoituksen perusteella. Ensimmäinen merkintä on maksuton.
Koiran omistajan tiedot tallennetaan Kennelliiton omistajarekisteriin ja omistajalle toimitetaan erillinen omistajatodistus, johon liittyy omistajanmuutoskortti.
Omistajanmuutos voidaan tehdä ainoastaan entiseltä omistajalta saadulla valtuutusavaimella sähköisesti tai omistajamuutoskortin tai luovuttajan/luovuttajien allekirjoittaman luovutusilmoituksen, kauppakirjan tai muun omistusoikeuden kiistattomasti osoittavan asiakirjan perusteella. Toimenpiteestä peritään maksu (ks. maksut).

Omistaja voidaan myös merkitä tai muuttaa hakemuksesta viranomaisen päätöksen, lainvoimaisen tuomion tai muun viranomaisselvityksen perusteella. Tällöin maksua ei peritä.
Koiran kaikkien omistajien on allekirjoitettava omistajanmuutosilmoitus.

4 Rekisteröintitietojen oikeellisuus

Pentueilmoituksen ja astutustodistuksen allekirjoittajat vastaavat antamiensa tietojen oikeellisuudesta (katso kohdat 4.1 ja 8.1).

4.1 Polveutumisen tarkistaminen ennen rekisteröintiä

Jos kasvattaja on tietoinen siitä, että pentueen polveutumisessa on mahdollisesti epäselvyyttä, tulee hänen kohdan 8.1 seuraamuksien välttämiseksi vapaaehtoisesti varmistaa pentueen koirien polveutuminen kohdan 4.2 mukaisesti ennen pentueilmoituksen toimittamista Kennelliittoon. Pennut rekisteröidään polveutumistutkimuksen tuloksen mukaisesti.
Jos pentueeseen syntyy useamman uroksen jälkeläisiä, ne voidaan rekisteröidä kohdan 4.2 mukaisesti tehdyn polveutumistutkimuksen tuloksen perusteella, ei kuitenkaan eri kasvattajille. Narttu voidaan myös tarkoituksella astuttaa useammalla kuin yhdellä uroksella, jolloin polveutumistutkimus on aina pakollinen. Nartun samalla kertaa synnyttämät useamman uroksen pennut huomioidaan yhtenä pentueena kohdan 3.1 mukaista nartun pentuemäärää (enintään viisi pentuetta) laskettaessa.

4.2 Koiran tai pentueen virallinen polveutumisen varmistaminen

Koiran tai pentueen polveutuminen voidaan osoittaa oikeaksi vapaaehtoisen polveutumistutkimuksen avulla. Kennelliitto voi myös vaatia pentueen tai pentueeseen kuuluvan koiran polveutumisen varmistamista, jos on perusteltua epäillä polveutumisen oikeellisuutta.
Koirarekisteriohjeen kohdassa 5.1 määritellään myös, missä tapauksessa koiran tietojen muuttaminen vaatii polveutumisen varmistamista.
Jos Kennelliitto vaatii polveutumisen varmistamista, kasvattaja ja uroksen sekä kunkin pennun omistaja ovat velvollisia edistämään testin toteutumista, ja Kennelliiton edellyttämä polveutumistutkimuslausunto tulee toimittaa Kennelliittoon kolmen kuukauden kuluessa Kennelliiton päätöksestä.
Kennelliiton hyväksymälle polveutumistutkimukselle asetetaan seuraavat vaatimukset:

  • Lähetteenä käytetään Kennelliiton hyväksymää lomaketta tai vastaavaa.
  • Näytteet ottaa eläinlääkäri tai Kennelliiton valtuuttama henkilö.
  • Koirien on näytteenottohetkellä oltava tunnistusmerkittyjä Kennelliiton hyväksymällä tavalla, ja lähetteeseen merkitään, että näytteenottaja on tarkastanut koirien tunnistusmerkinnän. Kukin näyte merkitään selvästi.
  • Näytteet otetaan emästä ja pennuista sekä mahdollisuuksien mukaan kaikista isäehdokkaista. Mikäli emä/isä on kuollut, voidaan sen genotyyppi yrittää päätellä lähisukulaisten näytteiden avulla.
  •  Jos Kennelliitto katsoo tarpeelliseksi, tulee myös isovanhemmat tutkia.
  • Näytteet tutkitaan Kennelliiton hyväksymässä laboratoriossa, joka antaa kirjallisen polveutumistutkimuslausunnon.
  • Kasvattaja vastaa polveutumistutkimuksen kustannuksista. Mikäli Kennelliitto on velvoittanut suorittamaan polveutumisen varmistuksen ja polveutuminen osoittautuu oikeaksi, Kennelliitto hyvittää näytteiden ottokulut ja laboratorion polveutumistutkimuskulut.

Tuontikoirista, ulkomaisista jalostuskoirista ja tuontisperman osalta hyväksytään myös muiden kuin Kennelliiton hyväksymien laboratorioiden antamat ISAG-standardin mukaiset DNA-tunnisteet ja polveutumisen varmistukset. Koiran tunnistusmerkinnän on ilmettävä lausunnosta, mutta lausunnon mukana ei tarvitse toimittaa todistusta näytteenotosta.

5 Rekisteritietojen korjaaminen

Selvät tekniset virheet voidaan korjata Kennelliitossa.
5.1 Syntymäaikaa, sukupuolta, vanhempien tietoja tai pentujen lukumäärää koskevat muutokset
Tietoja voidaan muuttaa kasvattajan esittämän kirjallisen oikaisupyynnön perusteella seuraavasti:

  • Vanhempien tietoja tai pentueeseen kuuluvien koirien lukumäärää koskevat korjaukset voidaan tehdä Kennelliiton hyväksymän polveutumistutkimuslausunnon perusteella (ks. kohta 4.2).
  • Yksittäisen koiran sukupuoli voidaan oikaista eläinlääkärin antaman todistuksen perusteella kuuden kuukauden kuluessa sen rekisteröinnistä. Jos koiran rekisteröinnistä on kulunut yli kuusi kuukautta, muutos voidaan tehdä Kennelliiton päätöksellä. Kennelliitto pyytää tarpeelliseksi katsomansa selvitykset, ennen kuin asia käsitellään.
    Selvästi erheellinen syntymäaika voidaan korjata Kennelliitossa.
    Rekisteritodistus tulee toimittaa Kennelliittoon muutosta varten. Tietojen muutoksista peritään maksu (ks. maksut).

5.2 Koiran muiden tietojen muuttaminen

Nimen muutoksesta kasvattajan tulee esittää kirjallinen oikaisupyyntö. Nimi voidaan muuttaa vain, mikäli koiraa ei ole käytetty jalostukseen eikä sillä ole virallisia näyttely-, koe- tai kilpailutuloksia. Rekisteritodistus tulee toimittaa Kennelliittoon muutosta varten.
Koiran omistaja voi anoa kirjallisesti muiden tietojen muuttamista. Omistaja voi halutessaan toimittaa koiran rekisteritodistuksen Kennelliittoon tietojen muutosta varten.
Muutoksista veloitettavat maksut ks. kohta 12.
Jos muutos aiheuttaa siirron rodusta/rotumuunnoksesta toiseen, sovelletaan kohtaa 5.3. Kennelliitto voi pyytää lisäselvityksiä, ennen kuin muuttamisesta päätetään.

5.3 Siirto rodusta/rotumuunnoksesta toiseen

Rotumuunnoksesta toiseen siirto voidaan tehdä näyttelyssä virallisessa luokassa siten kuin näyttelyiden järjestämisohjeessa määrätään. Kennelliitto voi myös tehdä siirron rotukohtaisten erityisehtojen perusteella. (ks. rotukohtaiset erityisehdot). Siirto voidaan tehdä vain kerran.
Kennelliitto voi kuitenkin omistajan kirjallisen anomuksen perusteella oikaista tehdyn rotumuunnoksesta toiseen siirron ko. rodun rotujärjestön antaman lausunnon perusteella.
Rekisteritodistus tulee toimittaa Kennelliittoon muutosta varten.

6 Rekisteröinti poikkeusluvalla

Kasvattaja tekee Kennelliitolle kirjallisen poikkeuslupa-anomuksen hyvissä ajoin ennen astutusta. Allekirjoitetussa anomuksessa pitää ilmoittaa, mitä yhdistelmää anomus koskee ja siihen tulee liittää perustelut sekä allekirjoitettu rotujärjestön lausunto.
Rotujärjestön lausunnon tulee perustua siihen, täyttävätkö koirat/yhdistelmä Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman suositukset ja rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen liittyvät suositukset.
Kielteisen lausunnon perusteluna voidaan ilmoittaa myös muu mahdollinen painava ja ilmeinen geneettinen riski.

Poikkeusluvalla rekisteröidyn pentueen rekisteröintimaksu voi olla korotettu (ks. maksut).
Poikkeuslupaa voi anoa vain etukäteen ja luvan tulee olla myönnetty ennen astutusta (ks. kohdat 7.2 ja 11.2). Hallitus ei poikkea tästä koirarekisteriohjeen ehdosta.

6.1 Nartun pennuttaminen poikkeusluvalla

Kennelliitto voi erittäin painavista syistä myöntää poikkeusluvan nartun toiselle liian tiheälle pennuttamiselle (ks. kohta 3.1). Anomukseen on liitettävä eläinlääkärintodistus, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa sen terveydelle. Todistus on voimassa kuusi kuukautta.

Päätöstä tehtäessä huomioidaan rotukohtaiset erityisehdot ja kohdan 7.1 määräykset. Poikkeuslupaa ei kuitenkaan myönnetä astutushetkellä kahdeksan vuotta täyttäneelle nartulle, eikä tästä poiketa hallituksen päätöksellä.

Mikäli poikkeuslupaa ei ole myönnetty ja kasvattaja on pennuttanut narttua toistamiseen liian tiheästi, pentue voidaan rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin (ks. kohta 11.2).

6.2 Rotumuunnosten risteyttäminen ja muu rotukohtaisista erityisehdoista poikkeaminen

Jalostustieteellinen toimikunta myöntää poikkeusluvat rotumuunnosten risteyttämiselle ja muista rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamiselle.

Jokainen muunnosten välisestä risteytyksestä syntynyt pentu rekisteröidään ilmiasunsa mukaan, ellei rotukohtaisissa erityisehdoissa toisin määrätä. Rotujen välinen risteyttäminen on selvitetty kohdassa 11.1.1.4.

6.3 PEVISA-ohjelmasta poikkeaminen

Jalostustieteellinen toimikunta myöntää rotukohtaiseen PEVISA-ohjelmaan liittyvät poikkeusluvat (ks. rotukohtaiset erityisehdot ja PEVISA-ohjeet).

7 Rekisteröinnin epääminen FI-/ER-rekisteriin

7.1 Nartun luvaton pennuttaminen

Mikäli kasvattaja pennuttaa narttua toistamiseen liian tiheästi ilman poikkeuslupaa (ks. kohta 3.1 ja 6.1), voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Narttu asetetaan 24 kuukauden jalostuskieltoon. Nartun mahdollinen omistajanvaihdos ei vaikuta jalostuskieltoon.
Mikäli nartulle syntyy kuudes pentue tai yli kahdeksan vuoden ikäisenä astutettu narttu synnyttää liian tiheästi (ks. kohta 3.1), voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Tämän jälkeen nartun jälkeläisiä ei enää rekisteröidä.
Kaikki todistettavasti Kennelliiton tietoon tulleet rekisteröimättömät ns. välipentueet ja ulkomailla rekisteröidyt pentueet huomioidaan syntyneinä pentueina.

7.2 Rotukohtaisiin erityisehtoihin liittyvää poikkeuslupaa ei ole myönnetty etukäteen

Mikäli Kennelliitto ei ennen astutusta ole myöntänyt poikkeuslupaa rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamiseen (ks. rotukohtaiset erityisehdot), voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Kuitenkin, jos pentueen vanhemmilla ei astutushetkellä ole rotukohtaisen PEVISA-ohjelman edellyttämiä voimassa olevia terveystutkimustuloksia tai lausuntoja, vaan vanhemmat on tutkittu/lausuttu vasta astutuksen jälkeen ja todettu niiden täyttävän rotukohtaisen PEVISA-ohjelman asettamat raja-arvot, voi kasvattaja yhden kerran rekisteröidä tällaisen pentueensa FI-/ER-rekisteriin niin, että rekisteröintimaksu on korotettu (ks. kohta 12.6). Koiralle voidaan rekisteröidä yksi tällainen pentue jalostusoikeuden hallinnasta riippumatta. Rajoitus koskee sitä vanhempaa, joka ei astutushetkellä täytä rotukohtaisia PEVISA-ehtoja.

7.3 Aiemmat Kennelliitolle maksamattomat maksut

Kasvattajan pentueita ei rekisteröidä, ennen kuin hän on maksanut kaikki aiemmat pentueiden rekisteritodistukset ja tuontikoiriensa rekisteröinnit sekä terveystutkimuslausunnot ja muut kohdassa 12 mainitut maksut Kennelliittoon (ks. kohta 8.2).

7.4 Tapauskohtainen rekisteröintikielto

Kennelliitto voi kieltää kasvattajan koirien rekisteröinnin tai tietyn pentueen rekisteröinnin seuraavin perustein:

  • Kasvattajan todetaan vakavasti laiminlyöneen koirien hoitoa.
  • Kasvattaja on rikkonut Koirarekisteriohjetta tai muita Kennelliiton sääntöjä, ohjeita ja määräyksiä tai allekirjoittamaansa kasvattajasitoumusta, mistä hänelle on annettu kurinpidollinen rangaistus.

7.5 Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastainen jalostuskäyttö

Jos kasvattaja on toiminut Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastaisesti parittamalla keskenään isän/emän ja jälkeläisen tai täyssisarukset, jolloin yhdistelmän sukusiitosprosentti on aina vähintään 25, tai käyttämällä jalostukseen koiraa, jolla on Kennelliiton hyväksymissä virallisissa terveystutkimuksissa asteikon huonoin tulos, voidaan pentue rekisteröidä vain EJ-rekisteriin. T erveystutkimuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä lonkkaniveldysplasiaa, kyynärniveldysplasiaa, polvilumpioluksaatiota ja spondyloosia koskevia tutkimuksia. Kasvattajan nimiin tai koiralle voidaan merkitä tästä syystä yksi pentue EJ-rekisteriin.

8 Rekisteristä poistaminen

8.1 Väärät tai epäluotettavat polveutumistiedot (vrt. kohta 4.)

Pentue voidaan poistaa FI-/ER-rekisteristä:

  • Kun on perusteltu syy epäillä, että kaikki pentueeseen rekisteröidyt koirat eivät ole ilmoitettujen vanhempien jälkeläisiä (DNA-tutkimustulos, mahdoton väriperiytyminen, kahden ulkomuototuomarin lausunto koirasta tms.). Epäily tulee varmistaa polveutumistutkimuksella.
  • Jos aloite pentueen poistamisesta FI-/ER-rekisteristä on tullut kasvattajalta, maksetaan puolet perityistä rekisteröintimaksuista takaisin palautettuja rekisteritodistuksia vastaan.
    Kasvattaja voi anoa yksittäisten pentujen säilyttämistä FI-/ER-rekisterissä tai palauttamista rekisteriin Kennelliiton erikseen vaatimien asiakirjojen perusteella (ks. myös kohta 11.2.3).

Kun koira poistetaan FI-/ER-rekisteristä, poistetaan myös sen mahdolliset jälkeläiset ko. rekisteristä. Koirat voidaan Kennelliiton päätöksellä siirtää EJ-rekisteriin siten, että niiltä poistetaan se osa sukutaulua, joka on väärä tai jonka oikeellisuutta perustellusti epäillään.

8.2 Maksamattomat rekisteritodistukset (ks. myös kohta 7.3)

Jos kasvattaja ei kahden kuukauden kuluessa laskun päiväyksestä maksa pentueen rekisteritodistuksia, pentue voidaan poistaa rekisteristä.
Kennelliitto voi erittäin painavista syistä säilyttää koiran rekisterissä/palauttaa koiran rekisteriin ja luovuttaa koiran rekisteritodistuksen koiran todistettavalle omistajalle (ks. kohta 3.6).

9 Ulkomainen jalostusuros

Astutettaessa ulkomaisella uroksella tai siemennettäessä ulkomaisen uroksen spermalla (ks. keinosiemennysohje) tulee Kennelliittoon toimittaa pentuetta rekisteröitäessä kopio uroksen virallisesta sukutaulusta ja/tai rekisteritodistuksesta, mikäli koiran tietoja ei ole ennestään tallennettu.

Jos astutus tapahtuu ulkomailla tai keinosiemennys tehdään tuontispermalla, hyväksytään DNA- tunniste uroksen tunnistusmerkinnäksi.
Ulkomaista koiraa koskevat samat siitoksen käyttöehdot kuin suomalaista/suomalaisomistuksessa olevaa koiraa roduissa, joissa on PEVISA:n mukaisia erityisehtoja rekisteröinnin ehtona. Jalostustieteellinen toimikunta voi kuitenkin myöntää luvan pentueen rekisteröintiin, vaikka ulkomainen vanhempi ei täyttäisi rotukohtaisia PEVISA-ehtoja (ks. kohta 6 ja 6.3).

Rotujärjestön esityksestä voidaan rodulle myös myöntää toistaiseksi voimassa oleva poikkeuslupa ulkomailla tapahtuville astutuksille ja tuontispermalla siementämiselle. Poikkeuslupa ei koske ulkomaisen uroksen Suomessa tapahtuvia astutuksia.
Suomessa tapahtuvien astutusten kohdalla poikkeuslupaa anotaan tapauskohtaisesti (ks. kohta 6 ja 6.3). Ulkomaisen uroksen tutkimuslausunnon kelpoisuus on syytä varmistaa Kennelliitosta ennen astutusta/siemennystä.

Ulkomaisen jalostusuroksen kivestodistukseksi voidaan hyväksyä virallisen jalostustarkastuksen lausunto, jossa todetaan kivesten olevan normaalit.
Jos uros ei ole FCI:n hyväksymässä rekisterissä, voi Kennelliitto rotujärjestön puoltaessa myöntää luvan käyttää sitä jalostukseen. Jälkeläiset rekisteröidään tällöin ER-rekisteriin.
Pentueen kasvattaja vastaa ulkomaista urosta koskevien lisäselvitysten hankkimisesta.

10 Tuontikoiria koskevat rekisteröintimääräykset

Tuontikoiraa rekisteröitäessä vaaditaan Kennelliiton hyväksymän ulkomaisen kennelkeskusjärjestön antama alkuperäinen rekisteritodistus (ks. poikkeukset kohta 11).
Lisäksi vaaditaan erillinen vientiä varten annettu polveutumistodistus (esim. Export Pedigree, Registration Certificate ja/tai Certified Pedigree). Jos koira tuodaan Islannista, Norjasta, Ruotsista tai Tanskasta, riittää alkuperäinen rekisteritodistus. Koiran on oltava tunnistusmerkitty.
Koira rekisteröidään siihen rotuun, johon se on yllä mainitussa rekisteritodistuksessa rekisteröity, ellei rotukohtaisissa erityisehdoissa toisin mainita.

Koira rekisteröidään vastaavaan rekisteriin (FI-/ER-/EJ-rekisteri), johon se on yllä mainitussa rekisteritodistuksessa merkitty (FCI:n ohjesääntö, artikla 8). Tästä voidaan poiketa FCI:n ohjesäännön mukaisesti.

Koiran tuontirekisteritodistukseen tulee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi merkintä, että koira on rekisteröity Kennelliitossa, koiran suomalainen FI-/ER-/EJ-rekisterinumero sekä rekisteröinnin päivämäärä.

Rotukohtaiset PEVISA-ehdot koskevat tuontikoiran jalostuskäyttöä, mutta eivät sen rekisteröintiä.

Koiran rekisteröintiin liittyvien todistusten hankkiminen on koiran omistajan vastuulla ja tapahtuu hänen kustannuksellaan.
Jalostuslainassa olevalta koiralta hyväksytään FCI:n hyväksymä rekisteritodistus ja todistus jalostusoikeuden siirrosta.

Luonnontöpöhäntäistä tuontikoiraa rekisteröitäessä vaaditaan töpöhäntäisyyden vahvistavan geenitestin tulos (T-box mutaatio) (ks. myös kohta 3.4).
Tuontikoirista, ulkomaisista jalostuskoirista ja tuontisperman osalta hyväksytään myös sellaiset ulkomaiset tulokset, jotka koskevat T-box mutaatiota ja joiden mukana on eläinlääkärin antama todistus näytteenotosta sekä tunnistusmerkinnän tarkastamisesta näytteenoton yhteydessä.
Suomeen jalostuslainaan tuodut ulkomaiset urokset katsotaan tuontikoiriksi viimeistään sen jälkeen, kun uroksen ensimmäisen Suomeen rekisteröidyn pentueen syntymästä on kulunut 12 kuukautta. Mikäli jalostuskäyttöön tuotua urosta tämän jälkeen käytetään jalostukseen (astutus tai keinosiemennys) Suomessa, tulee se rekisteröidä Kennelliittoon tuontikoirana. Ehto ei koske urokselta em. 12 kk:n aikana Suomessa kerätyllä pakastespermalla myöhemmin siemennettyjä pentueita.

Ennen ulkomaisen koiran hankkimista on suositeltavaa tarkistaa Kennelliitosta, että koira voidaan rekisteröidä Suomessa (ks. myös kohta 11) sekä hyväksyykö Kennelliitto koiran mahdolliset ulkomaiset terveystutkimuslausunnot.
Koiran maahantuonnista on annettu erilliset ohjeet, ks. www.evira.fi.
Jos kyseessä on Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastaisesta yhdistelmästä syntynyt koira (ks. kohta 7.5), voidaan se merkitä vain EJ-rekisteriin. Myös vanhempien ulkomaiset viralliset tutkimustulokset huomioidaan.
Tuontikoiraa ei rekisteröidä, jos

  • sen omistaja(t) on/ovat eläintenpitokiellossa
  • koiran toinen tai molemmat vanhemmat ovat astutushetkellä olleet ei jalostukseen -rekisterissä (Avelsspärr, Not for Breeding) Suomessa tai alkuperämaassa
  • Kennelliiton hallitus on tehnyt päätöksen, ettei pentuetta, johon koira kuuluu, rekisteröidä Tuontikoiran rekisteröinti voidaan evätä FCI:n ohjesäännön artiklan 8 kohdan 5 perusteella.

11 Liitännäisrekisterit (FCI:n ohjesääntö, artikla 8.) 11.1 ER-rekisteri

ER-rekisterillä tarkoitetaan erikoisrekisteriä koirille, jotka eivät täytä kaikkia FI-rekisteröintiehtoja.

11.1.1 ER-rekisteriin merkitseminen

ER-rekisteriin voidaan rekisteröidä FCI-maiden erikoisrekisterissä tai vastaavissa olevia koiria sekä koiria, joilla ei ole sukutaulussaan kolmea sukupolvea FCI:n tunnustamaan rekisteriin kuuluvia vanhempia.
Suomessa uusi rotu, joka ei ole FCI:n hyväksymä, voidaan hyväksyä Kennelliiton hallituksen päätöksellä. Anominen on mahdollista, jos rodun alkuperämaan kennelkeskusjärjestö rekisteröi rotua FCI:n tunnustamaan rekisteriinsä. Anomuksen liitteenä pitää olla kattavasti tietoa rodusta, alkuperämaan rotumääritelmä sekä tietoa suomalaisen ja kansainvälisen populaation laajuudesta. Mikäli Kennelliiton hallitus hyväksyy anomuksen, voidaan ko. rodun koiria tämän jälkeen rekisteröidä ER-rekisteriin, mutta näitä koiria ei voida siirtää FI-rekisteriin, ellei FCI hyväksy rotua.
FCI:n ulkopuolisissa koirarekistereissä olevia koiria voidaan hyväksyä ER-rekisteriin koirakohtaisesti omistajan tekemän kirjallisen anomuksen perusteella seuraavin ehdoin:

  • Koiran on oltava vähintään 15 kuukauden ikäinen
  • Koiran rekisteröimiselle on painavat jalostukselliset ja terveen kannan ylläpitämiseen tähtäävät perusteet.
  • Koirasta on kahden rotujärjestön nimeämän rodun arvosteluoikeuden omaavan ulkomuototuomarin antama kirjallinen lausunto, jonka mukaan koira on rotumääritelmän mukainen.
  • Koira on virallisesti tunnistusmerkitty.
  • Anomuksen liitteenä on rotujärjestön lausunto asiasta.
  • Koiralla on Kennelliiton hyväksymä DNA-tunniste
  • Muilta osin huomioidaan FCI:n yleiset ohjeet.

Hallitus voi rotujärjestöä kuultuaan myöntää kirjallisen anomuksen perusteella yksittäistapauksessa oikeuden kahden rodun väliseen risteyttämiseen (tässä ei tarkoiteta kohdassa 3.1 mainittua saman rodun eri muunnosten välistä risteyttämistä). Anomus tulee laatia hallituksen hyväksymän roturisteytysohjeistuksen mukaisesti. Risteytysjälkeläiset merkitään ER-rekisteriin.

11.1.2 Rotukohtainen rotuunottomenettely

Kennelliitto voi erityisistä syistä rotujärjestön esityksestä hyväksyä rotukohtaisen rotuunottomenettelyn, joka kirjataan rotukohtaisiin erityisehtoihin. Koiran on rotuun otettaessa oltava vähintään 15 kuukauden ikäinen ja tunnistusmerkitty, tai tunnistusmerkintä on tehtävä rotuunottotilaisuudessa Kennelliiton hyväksymällä tavalla. Rotuun ottavan ulkomuototuomarin tulee kirjallisesti vahvistaa tunnistusmerkinnän tarkistus. Koiralla tulee olla ennen rotuunottoa rotukohtaisten PEVISA-määräysten mukaiset tutkimustulokset, joiden mukaan koira on jalostuskelpoinen. Rotuunoton suorittaa kaksi rotujärjestön nimeämää rodun arvosteluoikeudet omaavaa ulkomuototuomaria, joiden lausunnon perusteella koira rekisteröidään ER- tai EJ-rekisteriin. Koiralla pitää olla viimeistään rekisteröitäessä Kennelliiton hyväksymä DNA-tunniste.
Rotuunotto ei ole tarkoitettu Kennelliitossa rekisteröityjen koirien jälkeläisille. Tästä ehdosta voidaan poiketa jalostustieteellisen toimikunnan päätöksellä.

11.1.3 ER-rekisterissä olevan koiran käyttö jalostukseen

ER-rekisteriin merkityn koiran jälkeläiset rekisteröidään ER-rekisteriin, vaikka toinen vanhemmista olisi FI-/FIN-/SF-rekisterissä. Kun pentueen sukutaulussa on kolme Kennelliiton tai FCI:n hyväksymää erikoisrekisteröityä (ER- tai vastaava FCI:n tunnustama liitännäisrekisteri) sukupolvea, voidaan pentue rekisteröidä suoraan FI-rekisteriin.
Roturisteytyksen vuoksi ER-rekisteriin merkittyä koiraa (ks. kohta 11.1.1.) saa käyttää jalostukseen vain FI-rekisteriin (tai vastaavaan rekisteriin) merkittyjen samanrotuisten koirien kanssa niin kauan kuin risteytys näkyy koiran kolmen polven sukutaulussa. Pentue voidaan tämän jälkeen rekisteröidä FI-rekisteriin.

11.1.4 ER-rekisterissä olevan koiran siirto FI-rekisteriin

Jos ER-rekisteriin merkitty koira täyttää FI-rekisteröinnille asetetut vaatimukset, voidaan koira omistajan anomuksesta siirtää FI-rekisteriin (ks. kohta 3). Siirrosta peritään maksu (ks. kohta 12.7). ER-rekisteriin merkittyä tuontikoiraa, joka on alkuperämaassaan erikoisrekisterissä (ks. kohta 10), ei kuitenkaan voi siirtää FI-rekisteriin.

11.2 EJ-rekisteri

EJ-rekisterillä tarkoitetaan Ei jalostukseen -rekisteriä. Astutushetkellä EJ-rekisterissä olevan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä.
EJ-rekisteröinnin syy tallennetaan koiran/pentueen tietoihin.

11.2.1 EJ-rekisteröidyn koiran rekisteritodistus

EJ-rekisteriin merkityn koiran rekisterinumeron eteen tulevat kirjaimet EJ ja rekisteritodistukseen tulee merkintä “jalostuskielto, avelsspärr, not for breeding”.

11.2.2 EJ-rekisteriin merkitseminen

Kasvattaja voi rekisteröidä EJ-rekisteriin koiran, jossa kasvattajan mielestä on sellainen vika tai ominaisuus, ettei koiraa tule käyttää jalostukseen. Kasvattaja toimittaa pentueilmoituksen liitteenä perustelunsa sille, minkä vuoksi koira merkitään EJ-rekisteriin.
EJ-rekisteriä koskevat samat rekisteröintimääräykset kuin FI- ja ER-rekisteriä.
Koiralle voidaan seuraavissa tapauksissa kuitenkin rekisteröidä yksi pentue EJ-rekisteriin: – Pentueen isän kivekset eivät ole normaalit (kohdan 3.1 ehdot eivät täyty).

  • Uros/narttu/yhdistelmä ei täytä rotukohtaisia erityisehtoja tai Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman ehtoja (ks. kohta 7.5). Rajoitus koskee sitä vanhempaa, joka ei täytä rotukohtaisia erityisehtoja. Tämä EJ-rekisteröinti mahdollisuus ei kuitenkaan koske kiellettyjä T-box mutaatio- ja merleyhdistelmiä.
    Kasvattajan nimiin voidaan seuraavissa tapauksissa rekisteröidä yksi pentue EJ-rekisteriin viiden vuoden aikana (pentujen syntymän väli oltava vähintään viisi vuotta):
  • Nartun toistuvalle liian tiheälle pennuttamiselle ei ole kohdan 6.1 mukaista ennen astutusta myönnettyä poikkeuslupaa.
  • Nartulle syntyy kuudes pentue.
  • Kahdeksan vuotta täyttänyt narttu on astutettu niin, että sillä ei astutushetkellä ole kohdan 3.1 mukaista eläinlääkärintodistusta tai niin, että sen pentueiden väli on alle kymmenen kuukautta (liian tiheä pennutus).
  • Rotukohtaisista erityisehdoista poikkeavalla pentueella ei astutushetkellä ole Kennelliiton myöntämää poikkeuslupaa (ks. kohta 7.2).
  • Kasvattaja on kasvattanut Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastaisen pentueen (ks. kohta 7.5). OK
    Rotuunotettu koira voidaan merkitä EJ-rekisteriin, jos se ei rotujärjestön nimeämien ulkomuototuomareiden lausunnon perusteella ole jalostukseen sopiva.
    Ei jalostukseen -rekisteröity tuontikoira merkitään EJ-rekisteriin.
    Kennelliitto voi evätä kasvattajalta EJ-rekisterin käytön toistuvien laiminlyöntien tai EJ-rekisterin väärinkäytön vuoksi.

11.2.3 Siirto rekisterien välillä

Kennelliitto voi rekisteristä poiston asemesta siirtää EJ-rekisteriin sellaisen koiran, jonka polveutuminen on osoittautunut vääräksi tai epäselväksi. Tällöin koiralta poistetaan se osa sukutaulua, joka on väärä, tai jonka oikeellisuutta perustellusti epäillään.
Koiran omistaja voi jalostuksellisin perustein anoa koiran siirtoa rekisteristä toiseen. Syy merkitään koiran tietoihin. Koira voidaan siirtää toiseen rekisteriin ainoastaan kerran.
Koiraa ei voida siirtää FI-/ER-rekisteriin, kun EJ-rekisteröinnin syynä on ollut sen perinnöllinen sairaus tai vika, tai se etteivät sen vanhempien terveystutkimustulokset tai lausunnot anottaessa täytä rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukaisia raja-arvoja. Myöskään Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastaisen jalostuskäytön vuoksi EJ-rekisteriin merkittyä koiraa ei voi siirtää FI/ER- rekisteriin.
Koiran siirto FI- tai ER-rekisteristä EJ-rekisteriin tehdään Kennelliitossa.
Jalostustieteellinen toimikunta päättää koiran siirrosta EJ-rekisteristä FI- tai ER-rekisteriin. Koiran tulee täyttää rotukohtaisen PEVISA-ohjelman vaatimukset, ja kirjalliseen anomukseen tulee liittää rotujärjestön lausunto siitä, täyttääkö koira rodun JTO:n terveyssuositukset. Kennelliitto voi pyytää muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset (esim. kasvattajan lausunto, DNA-testi tai muu tutkimustulos) ennen kuin asiaa käsitellään.

12 Maksut

12.1 Omistajailmoitukseen ja omistajan muutokseen liittyvät maksut

Ensimmäinen merkintä koiran omistajasta on maksuton. Omistajan muutoksesta peritään maksu.

12.2 Rekisteröinteihin liittyvät maksu

Koiran rekisteröinnistä peritään Kennelliiton valtuuston hyväksymän maksuluokituksen mukainen maksu. Mikäli pennut ovat täyttäneet neljä kuukautta pentueilmoituksen saapuessa Kennelliittoon, pentueen rekisteröinnistä peritään oma maksuluokka kaksinkertaisena (ks. myös kohta 3.1). Yli neljän kuukauden ikäisen pentueen rekisteröimiseksi vaaditaan lupa, jota kasvattajan tulee anoa Kennelliitosta tapauskohtaisesti.

Koiran todistettavasti omistava henkilö voi Omakoira-palvelussa tai kirjallisesti pyytää Kennelliittoa toimittamaan kadonneen rekisteritodistuksen tilalle jäljennöksen. Jäljennös on maksullinen.

12.3 Rekisteritietojen korjaaminen

Syntymäaikaa, sukupuolta, vanhempien tietoja tai pentujen lukumäärää koskevista korjauksista peritään kustakin korkeimman rekisteröintimaksuluokan mukainen maksu. Korjattava rekisteritodistus on toimitettava Kennelliittoon.
Koiran nimen, värin, tunnistusmerkinnän tms. muuttamisesta peritään kustakin maksu, joka on suuruudeltaan puolet koiran omasta rekisteröintimaksuluokasta. Nimeä tai tunnistusmerkintää koskevien korjausten yhteydessä koiran rekisteritodistus tulee toimittaa Kennelliittoon. Muiden tietojen korjauksen yhteydessä omistaja voi halutessaan toimittaa rekisteritodistuksen Kennelliittoon korjausta varten.

12.4 Poikkeuslupiin liittyvät maksut

Poikkeusluvalla rekisteröityjen koirien rekisteröintimaksu on seuraavissa tapauksissa oma maksuluokka kaksinkertaisena:

  • Nartun toinen liian tiheä pennuttaminen
  • PEVISA-ohjelmasta poikkeaminen kotimaisen koiran ja/tai Suomessa tapahtuvan astutuksen kohdalla.
  • Poikkeaminen muista rotukohtaisista erityisehdoista kuin PEVISA-ohjelmasta.
    Seuraavissa tapauksissa peritään oman maksuluokan mukainen rekisteröintimaksu:
  • Rotumuunnosten risteyttäminen.
  • PEVISA-ohjelmasta poikkeaminen, kun ulkomainen jalostusuros astuu nartun ulkomailla tai narttu siemennetään tuontispermalla.

12.5 Rotuunottomaksu

Rotuun otetun koiran rekisteröinnistä peritään korkeimman maksuluokan mukainen maksu lukuun ottamatta kotimaisiin rotuihin kuuluvia koiria.

12.6 EJ-rekisterin ja rotukohtaisista PEVISA-ehdoista poikkeavan FI/ER-rekisteröinnin maksut

Kasvattaja voi rekisteröidä FI/ER-rekisteriin yhden sellaisen pentueen, jossa rotukohtaisen PEVISA- ohjelman terveystutkimus- tai lausuntovaatimukset eivät ole täyttyneet astutushetkellä. Tämä on mahdollista vain, mikäli pentueen vanhemmilta astutushetkellä puuttuneet, mutta astutuksen jälkeen annetut tutkimustulokset ja lausunnot täyttävät rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukaiset raja-arvot. Tällaisen pentueen rekisteröintimaksu on sen oma maksuluokka kaksinkertaisena. Kaksinkertainen maksu koskee koko pentuetta eikä maksua alenneta Kennelliiton päätöksellä.
Jos koko pentue joudutaan rekisteröimään EJ-rekisteriin muusta syystä, on rekisteröintimaksu tällöin pentueen oma maksuluokka kaksinkertaisena.
Kaksinkertaista maksua ei kuitenkaan peritä, jos pentue täyttää koirarekisteriohjeen ehdot ja rotukohtaiset erityisehdot, mutta kasvattaja haluaa vapaaehtoisesti merkitä koko pentueen tai osan pennuista EJ-rekisteriin.

12.7 Siirto rekisteristä toiseen

Siirrettäessä koira rekisteristä toiseen peritään alhaisimman maksuluokan mukainen maksu.