Koirarekisteriohje 2012

Kennelliiton hallituksen 26.8.2010 hyväksymä, muutokset 25.8.2011 ja 15.12.2011, Voimassa 1.1.2012 alkaen.

SUOMEN KENNELLIITTO RY

1 YLEISTÄ

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry. (jäljempänä Kennelliitto) pitää rekisteriä puhdasrotuisista, tunnustettua rotua olevista koirista (vuoden 2009 alusta tunnus FI, aiemmin tunnukset FIN ja SF).

Lisäksi Kennelliitto pitää erikoisrekisteriä (ER-rekisteriä) koirista, jotka eivät täytä FI-rekisteröintiehtoja sekä ei jalostukseen -rekisteriä (EJ-rekisteriä) koirille, jotka ovat jalostuskiellossa.

Rotu katsotaan tunnustetuksi, kun Fédération Cynologique Internationale (FCI) on hyväksynyt sen rotumääritelmän. Jos Suomeen tuotavalla uudella rodulla ei ole FCI:n hyväksymää rotumääritelmää, rodun rekisteröinti ER-rekisteriin voidaan hyväksyä Kennelliiton hallituksen päätöksellä.

Kennelliitto pitää rekisteröimättömien koirien tunnistusmerkintärekisteriä omistajatietoineen erillisessä FIX-rekisterissä.

2 REKISTERÖINTI JA MERKINNÄT

FI-rekisteriin merkitään ainoastaan koiria, joiden kaikki esivanhemmat kolmessa (3) polvessa ovat joko FI-rekisterissä, Kennelliiton ER-rekisterissä tai niitä vastaavassa FCI:n tunnustamassa rekisterissä.

Koiran rekisteröinnistä peritään Kennelliiton valtuuston hyväksymä rekisteröintimaksu (ks. maksut). rekisteröinnissä ja merkinnöissä noudatetaan Koirarekisteriohjeen lisäksi rotukohtaisia erityisehtoja (ks. liitteet). Koiran rekisteröintiä haluavan on esitettävä Kennelliiton mahdollisesti vaatimat, rekisteröinnin kannalta tarpeelliset lisäselvitykset.

Kennelliitolla on oikeus pyytää selvitys siitä, onko kasvattajalla/omistajalla eläintenpitokielto (ote eläintenpitokieltorekisteristä). (Hallitus 2/11)

2.1 PENTUEEN REKISTERÖINNIN EHDOT
Suomessa syntynyt pentue rekisteröidään Kennelliitossa. Ulkomailla oleskelevan Suomen kansalaisen kasvattama ulkomailla syntynyt pentue voidaan rekisteröidä Kennelliiton hallituksen päätöksellä.

Rekisteröitävän pentueen vanhempien tulee olla samanrotuisia. Poikkeuksena ovat liitteenä olevien rotukohtaisten erityisehtojen mukaiset rotumuunnosten väliset risteytykset ja kohdan 10.1.1.4 mukaiset kahden rodun väliset risteytykset. Rekisteröitävän pentueen emä tulee rekisteröidä Kennelliiton koirarekisteriin viimeistään pentueen rekisteröinnin yhteydessä.

Nartun ja uroksen kaikkien omistajien tulee olla merkitty Kennelliiton omistajarekisteriin (ks. kohta 2.6), poikkeuksena ulkomaisen jalostusuroksen omistaja(t).

Jalostukseen käytetyn ulkomaisen uroksen sukutaulutiedot tallennetaan ja terveystiedot
voidaan tallentaa Kennelliiton tiedostoihin (ks. kohdat 8 ja 9).

Pentueen vanhempien tulee täyttää rodulle mahdollisesti hyväksytyn rotukohtaisen Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman (jäljempänä PEVISA) vaatimukset (ks. rotukohtaiset erityisehdot ja PEVISA-sääntö ja -ohje, ulkomaisetkoirat kohta 8, “Ei jalostukseen” -rekisteröinti kohta 10.2).

Pentueen vanhempien ja rekisteröitävien pentujen on oltava tunnistusmerkittyjä Kennelliiton hyväksymällä tavalla (ulkomaiset urokset ks. kohta 8).

Pakastespermalla siemennetyn pentueen isää koskevat ne koirarekisteriohjeen ehdot ja rotukohtaiset erityisehdot, jotka olivat voimassa sperman pakastushetkellä.

Koko pentue tulee rekisteröidä samanaikaisesti, asianmukaisesti täytetyn ja kasvattajan allekirjoittaman pentueilmoituksen perusteella. Pentueilmoitus tulee tehdä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa pentueen syntymästä. Tästä voidaan poiketa ainoastaan Kennelliiton myöntämällä luvalla (ks. myös kohta 11.2). Myös kuolleena syntyneet ja ennen rekisteröintiä
kuolleet pennut ilmoitetaan.

Pentueilmoituksessa tai sen liitteenä on oltava uroksen omistajan/jalostusoikeuden haltijan allekirjoittama astutustodistus. Pakastespermalla siemennettäessä pentueilmoituksen allekirjoittaa sperman omistaja. Uroksen omistaja vahvistaa allekirjoituksellaan, että kyseinen uros on astunut pentueilmoituksessa mainitun
nartun ja uros täyttää pentueen rekisteröinnille asetettavat vaatimukset. Uroksen tulee olla palkittu virallisessa näyttelyssä tai pentueilmoitukseen tulee liittää eläinlääkärin antama todistus siitä, että uroksella on normaalit kivekset.

Pentueilmoitus voidaan tehdä myös internetin kautta erillisen ohjeen mukaan.

Nartulla voidaan teettää enintään viisi (5) pentuetta siten, että nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään kymmenen (10) kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan alle 8-vuotiaalle nartulle yhden (1) kerran ilman poikkeuslupaa, ja tällöin seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi (1) vuosi (ks. kohdat 5.1 ja 6.1). Lisäksi on huomioitava rotukohtaisten erityisehtojen
(PEVISA) mukaiset jälkeläismäärärajoitukset.

Kahdeksan (8) vuotta täyttäneen nartun astuttaminen edellyttää aina eläinlääkärintodistuksen,
jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa nartun terveydelle. Todistus on annettava ennen nartun astutusta, eikä se saa astutushetkellä olla kuutta (6) kuukautta vanhempi. Eläinlääkärintodistus on liitettävä pentueilmoitukseen.

Pentuetta ei rekisteröidä, jos pentueen kasvattaja(t) tai jalostusoikeuden haltija(t) on/ovat eläintenpitokiellossa.

2.2 KASVATTAJA
Pentueen kasvattajaksi merkittävän henkilön/henkilöiden tulee allekirjoittaa pentueilmoitus. Pentueen kasvattajiksi voidaan merkitä enintään kolme (3) henkilöä, joiden tulee olla iältään vähintään viisitoista (15) vuotta.

Kasvattajaksi merkitään henkilö/henkilöt, joka omistaa nartun astutushetkellä tai nartun omistajan/omistajien allekirjoittamalla jalostusoikeuden luovutussopimuksella osoittaa olevansa nartun jalostusoikeuden haltija (ks. kohta 2.6). Luovutussopimuksen tulee olla tehtynä ennen astutusta ja sopimus tulee liittää pentueilmoitukseen. Rekisteröintikiellossa oleva henkilö ei voi siirtää omistamansa koiran jalostusoikeutta
toiselle henkilölle.

Pentue voidaan rekisteröidä vain yhdelle (1) kennelnimelle, ja mikäli kennelnimen käyttöoikeus on useammalla henkilöllä, vaaditaan pentueilmoitukseen kaikkien allekirjoitus.

Kasvattajaa ei voi muuttaa, lisätä tai poistaa pentueen rekisteröinnin jälkeen.

2.3 PENTUJEN JA REKISTERITODISTUSTEN LUOVUTTAMINEN
Pennut saa luovuttaa aikaisintaan seitsemän (7) viikon ikäisinä. Pentueen rekisteritodistukset toimitetaan kasvattajalle, jonka on luovutettava ne pentujen omistajille ilman eri maksua viimeistään kahden (2) kuukauden kuluttua omistusoikeuden siirtymisestä. Mikäli rekisteröinti viivästyy kasvattajasta riippumattomista syistä, tulee rekisteritodistukset luovuttaa omistajille viipymättä, kun ne ovat saapuneet kasvattajalle.

Koiran todistettavasti omistava henkilö (ks. kohta 2.6) voi kirjallisesti pyytää Kennelliittoa toimittamaan kadonneen rekisteritodistuksen tilalle jäljennöksen (ks. maksut).

2.4 REKISTERITODISTUKSEEN REKISTERÖINNIN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄT MERKINNÄT
Rekisteritodistuksen sisällöstä päättää Kennelliiton hallitus.

Rekisteritodistus kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Rekisteritodistukseen merkitään ainakin koiran rotu, sukupuoli, nimi (ks. kohta 2.5), kennelnimi, rekisterinumero, kasvattaja, syntymäaika, koiran sukutaulu kolmen (3) sukupolven ajalta ja tieto Kennelliiton hyväksymällä tavalla mahdollisesti varmennetusta polveutumisesta (ks. kohta 3.2) sekä koiran tunnistusmerkintänumero.
Lisäksi voidaan merkitä väri, karvanlaatu, mahdollinen koko tai kokomuunnos sekä tieto synnynnäisestä töpöhännästä tai hännän pituudesta. Rotukohtaisissa erityisehdoissa mainitaan, mikäli jonkin edellisessä lauseessa luetellun tiedon merkitseminen on rodulla pakollista.

Perinteisesti typistetyllä rodulla töpöhäntäisenä syntyneestä pennusta liitetään pentueilmoitukseen eläinlääkärintodistus. Eläinlääkärin tutkimus on suoritettava kymmenen (10) vuorokauden kuluessa pennun syntymästä. Tieto synnynnäisestä töpöhännästä voidaan merkitä myös rodulle erikseen hyväksytyn DNA-testin perusteella.

Jos rodussa on useampia muunnoksia, noudatetaan pentueen eri pentujen rodun merkitsemisessä rotukohtaisia erityisehtoja. Muissa tapauksissa kukin pentu rekisteröidään kasvattajan ilmoituksen mukaisena muunnoksena tai, mikäli muunnosta ei ole ilmoitettu, emän mukaan.

2.5 KOIRAN NIMI
Koiran nimi saa kennelnimen lisäksi olla mahdolliset sanojen välit ja väliviivat mukaan lukien korkeintaan kahdenkymmenen (20) merkin pituinen. Nimissä hyväksytään Suomen virallisten kielten kirjainmerkit, heittomerkki (’) ja väliviiva (-) sekä lisäksi ü-, é-, à- ja è-kirjainmerkit.

Jos kasvattajalla ei ole kennelnimeä, hän saa antaa saman pentueen pennuille vain yhdestä (1) sanasta koostuvia nimiä, jotka eivät saa sisältää samoja etu- tai takaliitteitä.

Kasvattaja ei saa nimetä samanrotuisia pentujaan samannimisiksi, ellei näiden syntymäaikojen välillä ole vähintään kymmenen (10) vuotta.

Kennelliitolla on oikeus olla hyväksymättä sopimattomaksi katsomansa nimi.

Omistaja ei saa muuttaa rekisteriin merkityn koiran nimeä.

2.6 OMISTAJAN MERKITSEMINEN
Suomessa rekisteröidylle koiralle voidaan merkitä korkeintaan kolme (3) omistajaa Kennelliiton omistajarekisteriin.

Koiralle merkitään omistaja kirjallisen ilmoituksen perusteella. Ensimmäinen merkintä on maksuton. Kasvattajaa kehotetaan toimittamaan kasvattamiensa pentujen omistajatiedot omistajilta luvan saatuaan viipymättä Kennelliittoon.

Koiran omistajan tiedot tallennetaan Kennelliiton omistajarekisteriin ja omistajalle toimitetaan erillinen omistajatodistus, johon liittyy omistajanmuutoskortti. Omistajanmuutos voidaan tehdä ainoastaan ko. kortin, alkuperäisen rekisteritodistuksen tai luovuttajan allekirjoittaman luovutusilmoituksen, kauppakirjan tai muun omistusoikeuden kiistattomasti osoittavan asiakirjan perusteella. Toimenpiteestä peritään maksu
(ks. maksut).

Koiran kaikkien omistajien on allekirjoitettava omistajanmuutosilmoitus.

Kennelliiton henkilöjäsen voi tehdä omistajailmoituksen ja omistajanmuutosilmoituksen myös internetin kautta erillisen ohjeen mukaan.

3 REKISTERÖINTITIETOJEN OIKEELLISUUS

Pentueilmoituksen ja astutustodistuksen allekirjoittajat vastaavat antamiensa tietojen oikeellisuudesta (katso kohdat 3.1 ja 7.1).

3.1 POLVEUTUMISEN TARKISTAMINEN ENNEN REKISTERÖINTIÄ
Jos kasvattaja on tietoinen siitä, että pentueen polveutumisessa on mahdollisesti epäselvyyttä, tulee hänen kohdan 7.1 seuraamuksien välttämiseksi vapaaehtoisesti varmistaa pentueen koirien polveutuminen kohdan 3.2 mukaisesti ennen pentueilmoituksen toimittamista Kennelliittoon. Pennut rekisteröidään polveutumistutkimuksen tuloksen mukaisesti. Jos pentueeseen syntyy useamman uroksen jälkeläisiä, ne voidaan rekisteröidäkohdan 3.2 mukaisesti tehdyn polveutumistutkimuksen tuloksen perusteella, ei kuitenkaan eri kasvattajille. Narttu voidaan myös tarkoituksella astuttaa useammalla kuin yhdellä uroksella, jolloin polveutumistutkimus on aina pakollinen. Tutkimus tehdään kohdan 3.2 ohjeiden mukaisesti. Nartun samalla kertaa synnyttämät useamman
uroksen pennut huomioidaan yhtenä (1) pentueena kohdan 2.1 mukaista nartun pentuemäärää (enintään viisi (5) pentuetta) laskettaessa.

3.2 KOIRAN TAI PENTUEEN VIRALLINEN POLVEUTUMISEN VARMISTAMINEN
Koiran tai pentueen polveutuminen voidaan osoittaa oikeaksi vapaaehtoisen polveutumistutkimuksen
avulla. Kennelliitto voi myös vaatia pentueen tai pentueeseen kuuluvan koiran polveutumisen varmistamista, jos on perusteltua epäillä polveutumisen oikeellisuutta.
Koirarekisteriohjeen kohdassa 4.1 määritellään myös, missä tapauksessa koiran tietojen muuttaminen vaatii polveutumisen varmistamista.

Jos Kennelliitto vaatii polveutumisen varmistamista, kasvattaja ja uroksen sekä kunkin pennun omistaja ovat velvollisia edistämään testin toteutumista, ja Kennelliiton edellyttämä polveutumistutkimuslausunto tulee toimittaa Kennelliittoon kolmen (3) kuukauden kuluessa Kennelliiton päätöksestä.
Kennelliiton hyväksymälle polveutumistutkimukselle asetetaan seuraavat vaatimukset:

  • Lähetteenä käytetään Kennelliiton lomaketta.
  • Näytteet ottaa eläinlääkäri tai Kennelliiton valtuuttama henkilö.
  • Koirien on näytteenottohetkellä oltava tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä
    tavalla, ja lähetteeseen merkitään, että näytteenottaja on tarkastanut
    koirien tunnistusmerkinnän. Kukin näyte merkitään selvästi.
  • Näytteet otetaan emästä ja pennuista sekä mahdollisuuksien mukaan kaikista
    isäehdokkaista. Mikäli emä/isä on kuollut, voidaan sen genotyyppi yrittää päätellä
    lähisukulaisten näytteiden avulla.
  • Jos Kennelliitto katsoo tarpeelliseksi, tulee myös isovanhemmat tutkia.
  • Näytteet tutkitaan Kennelliiton hyväksymässä laboratoriossa, joka antaa kirjallisen
    polveutumistutkimuslausunnon.
  • Kasvattaja vastaa polveutumistutkimuksen kustannuksista. Mikäli Kennelliitto on
    velvoittanut suorittamaan polveutumisen varmistuksen ja polveutuminen osoittautuu
    oikeaksi, Kennelliitto hyvittää näytteiden ottokulut ja laboratorion polveutumistutkimuskulut.

4 REKISTERITIETOJEN KORJAAMINEN

Selvät tekniset virheet voidaan korjata Kennelliitossa.

4.1 SYNTYMÄAIKAA, SUKUPUOLTA, VANHEMPIEN TIETOJA TAI PENTUJEN LUKUMÄÄRÄÄ KOSKEVAT MUUTOKSET
Tietoja voidaan muuttaa kasvattajan esittämän kirjallisen oikaisupyynnön perusteella seuraavasti:

  • Vanhempien tietoja tai pentueeseen kuuluvien koirien lukumäärää koskevat korjaukset
    voidaan tehdä Kennelliiton hyväksymän polveutumistutkimuslausunnon
    perusteella (ks. kohta 3.2).
  • Selvästi erheellinen syntymäaika voidaan korjata Kennelliitossa.
  • Yksittäisen koiran sukupuoli voidaan oikaista eläinlääkärin antaman todistuksen
    perusteella kuuden (6) kuukauden kuluessa sen rekisteröinnistä. Jos koiran rekisteröinnistä
    on kulunut yli kuusi (6) kuukautta, muutos voidaan tehdä Kennelliiton
    päätöksellä. Kennelliitto pyytää tarpeelliseksi katsomansa selvitykset, ennen
    kuin asia käsitellään.

Tietojen muutoksista peritään maksu (ks. maksut).4.2 KOIRAN NIMEN, VÄRIN TMS. MUUTTAMINEN
Kasvattajan tulee esittää muutoksesta kirjallinen oikaisupyyntö. Kasvattaja voi muuttaa koiran nimen vain, mikäli koiraa ei ole käytetty jalostukseen eikä sillä ole virallisia näyttely-, koe- tai kilpailutuloksia.

Koiran nimen muuttamisesta veloitetaan maksu (ks. maksut).

Jos muutos aiheuttaa siirron rodusta/rotumuunnoksesta toiseen, sovelletaan
kohtaa 4.3.

Kennelliitto voi pyytää lisäselvityksiä, ennen kuin muuttamisesta päätetään.4.3 SIIRTO RODUSTA/ROTUMUUNNOKSESTA TOISEEN
Rotumuunnoksesta toiseen siirto voidaan tehdä näyttelyssä virallisessa luokassa siten kuin näyttelyiden järjestämisohjeessa määrätään. Kennelliitto voi myös tehdä siirron rotukohtaisten erityisehtojen perusteella. (ks. rotukohtaiset erityisehdot).
Siirto voidaan tehdä vain kerran.

Kennelliitto voi kuitenkin omistajan kirjallisen anomuksen perusteella oikaista tehdyn rotumuunnoksesta toiseen siirron ko. rodun rotujärjestön antaman lausunnon perusteella.
Rekisteritodistuksen voi halutessaan toimittaa Kennelliittoon muutosta varten.

5 REKISTERÖINTI POIKKEUSLUVALLA

Kasvattaja tekee Kennelliitolle kirjallisen poikkeuslupa-anomuksen hyvissä ajoin ennen astutusta. Allekirjoitetussa anomuksessa pitää ilmoittaa, mitä yhdistelmää anomus koskee ja siihen tulee liittää perustelut sekä allekirjoitettu rotujärjestön lausunto. Rotujärjestön lausunnon tulee perustua siihen, täyttävätkö koirat/yhdistelmä rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen liittyvät suositukset.
Kielteisen lausunnon perusteluna voidaan ilmoittaa myös muu mahdollinen painava ja ilmeinen geneettinen riski.

Poikkeusluvalla rekisteröidyn pentueen rekisteröintimaksu voi olla korotettu (ks. maksut).
Poikkeuslupaa voi anoa vain etukäteen ja luvan tulee olla myönnetty ennen astutusta (ks. kohdat 6.2 ja 10.2). Hallitus ei poikkea tästä koirarekisteriohjeen ehdosta.

5.1 NARTUN PENNUTTAMINEN POIKKEUSLUVALLA
Kennelliitto voi erittäin painavista syistä myöntää poikkeusluvan nartun toiselle (2) liian tiheälle pennuttamiselle (ks. kohta 2.1). Anomukseen on liitettävä eläinlääkärintodistus, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa sen terveydelle. Todistus on voimassa kuusi (6) kuukautta.

Päätöstä tehtäessä huomioidaan rotukohtaiset erityisehdot ja kohdan 6.1 määräykset. Poikkeuslupaa ei kuitenkaan myönnetä astutushetkellä kahdeksan (8) vuotta täyttäneelle nartulle.
Mikäli poikkeuslupaa ei ole myönnetty ja kasvattaja on pennuttanut narttua liian tiheästi, pentue voidaan rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin (ks. kohta 10.2).

5.2 ROTUMUUNNOSTEN RISTEYTTÄMINEN JA MUU ROTUKOHTAISISTA ERITYISEHDOISTA POIKKEAMINEN
Jalostustieteellinen toimikunta myöntää poikkeusluvat rotumuunnosten risteyttämiselle ja muista rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamiselle.

Jokainen muunnosten välisestä risteytyksestä syntynyt pentu rekisteröidään ilmiasunsa mukaan, ellei rotukohtaisissa erityisehdoissa toisin määrätä. Rotujen välinen risteyttäminen on selvitetty kohdassa 10.1.1.4.

5.3 PEVISA-OHJELMASTA POIKKEAMINEN
Jalostustieteellinen toimikunta myöntää rotukohtaiseen PEVISA-ohjelmaan liittyvät poikkeusluvat (ks. rotukohtaiset erityisehdot ja PEVISA-ohjeet).

6 REKISTERÖINNIN EPÄÄMINEN FI-/ER-REKISTERIIN

6.1 NARTUN LUVATON PENNUTTAMINEN
Mikäli kasvattaja pennuttaa narttua liian tiheästi ilman poikkeuslupaa (ks. kohta 2.1 ja 5.1), voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Narttu asetetaan kahdenkymmenenneljän (24) kuukauden jalostuskieltoon. Nartun mahdollinen omistajanvaihdos ei vaikuta jalostuskieltoon.

Mikäli nartulle syntyy kuudes (6.) pentue tai yli kahdeksan (8) vuoden ikäisenä astutettu narttu synnyttää niin, että pentueiden väli on alle kymmenen (10) kuukautta (ks. kohta 2.1), voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Tämän jälkeen nartun jälkeläisiä ei enää rekisteröidä.

Kaikki todistettavasti Kennelliiton tietoon tulleet rekisteröimättömät ns. välipentueet ja ulkomailla rekisteröidyt pentueet huomioidaan syntyneinä pentueina.

6.2 ROTUKOHTAISIIN ERITYISEHTOIHIN LIITTYVÄÄ POIKKEUSLUPAA EI OLE MYÖNNETTY ETUKÄTEEN
Mikäli Kennelliitto ei ennen astutusta ole myöntänyt poikkeuslupaa rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamiseen (ks. rotukohtaiset erityisehdot), voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Kuitenkin, jos pentueen vanhemmilla ei astutushetkellä ole rotukohtaisen PEVISA-ohjelman edellyttämiä voimassa olevia terveystutkimustuloksia tai lausuntoja, vaan vanhemmat on tutkittu/lausuttu vasta
astutuksen jälkeen ja todettu niiden täyttävän rotukohtaisen PEVISA-ohjelman asettamat raja-arvot, voi kasvattaja yhden (1) kerran rekisteröidä tällaisen pentueensa FI-/ER-rekisteriin niin, että rekisteröintimaksu on korotettu (ks. kohta 11.6).

6.3 AIEMMAT KENNELLIITOLLE MAKSAMATTOMAT REKISTERITODISTUKSET TAI tERVEYSTUTKIMUSLAUSUNNOT
Kasvattajan pentueita ei rekisteröidä, ennen kuin hän on maksanut kaikki aiemmat pentueiden rekisteritodistukset ja tuontikoiriensa rekisteröinnit sekä terveystutkimuslausunnot ja muut kohdassa 11 mainitut maksut Kennelliittoon (ks. kohta 7.2).

6.4 TAPAUSKOHTAINEN REKISTERÖINTIKIELTO
Kennelliitto voi kieltää kasvattajan koirien rekisteröinnin tai tietyn pentueen rekisteröinnin seuraavin perustein:

  • Kasvattajan todetaan vakavasti laiminlyöneen koirien hoitoa.
  • Kasvattaja on rikkonut Koirarekisteriohjetta tai muita Kennelliiton sääntöjä, ohjeita ja määräyksiä tai allekirjoittamaansa kasvattajasitoumusta.

7 REKISTERISTÄ POISTAMINEN

7.1 VÄÄRÄT TAI EPÄLUOTETTAVAT POLVEUTUMISTIEDOT (VRT. KOHTA 3.)
Pentue voidaan poistaa FI-/ER-rekisteristä:

  • Kun on perusteltu syy epäillä, että kaikki pentueeseen rekisteröidyt koirat eivät
    ole ilmoitettujen vanhempien jälkeläisiä (polveutumistutkimustulos, mahdoton
    väriperiytyminen tms.)
  • Kun kaksi (2) rodun ulkomuototuomaria on antanut lausunnon, jonka perusteella
    yhtäkin (1) pentueen koiraa perustellusti epäillään sekarotuiseksi.
    Jos aloite pentueen poistamisesta FI-/ER-rekisteristä on tullut kasvattajalta,
    maksetaan puolet perityistä rekisteröintimaksuista takaisin palautettuja rekisteritodistuksia
    vastaan.

Kasvattaja voi anoa yksittäisten pentujen säilyttämistä FI-/ER-rekisterissä tai palauttamista rekisteriin Kennelliiton erikseen vaatimien asiakirjojen perusteella (ks. myös kohta 10.2.3).
Kun koira poistetaan FI-/ER-rekisteristä, poistetaan myös sen mahdolliset jälkeläiset ko. rekisteristä. Koirat voidaan Kennelliiton päätöksellä siirtää EJ-rekisteriin siten, että niiltä poistetaan se osa sukutaulua, joka on väärä tai jonka oikeellisuutta perustellusti epäillään.

7.2 MAKSAMATTOMAT REKISTERITODISTUKSET (KS. MYÖS KOHTA 6.3)
Jos kasvattaja ei kahden (2) kuukauden kuluessa laskun päiväyksestä maksa pentueen rekisteritodistuksia, pentue poistetaan rekisteristä.

Kennelliitto voi erittäin painavista syistä säilyttää koiran rekisterissä/palauttaa koiran rekisteriin ja luovuttaa koiran rekisteritodistuksen koiran todistettavalle omistajalle.

8 ULKOMAISEN UROKSEN JALOSTUSKÄYTTÖ

Astutettaessa ulkomaisella uroksella tai siemennettäessä ulkomaisen uroksen spermalla (ks. keinosiemennysohje) tulee Kennelliittoon toimittaa pentuetta rekisteröitäessä kopio uroksen virallisesta sukutaulusta ja/tai rekisteritodistuksesta.

Jos astutus tapahtuu ulkomailla tai keinosiemennys tehdään tuontispermalla, hyväksytään DNA-tunniste uroksen tunnistusmerkinnäksi.

Ulkomaista koiraa koskevat samat siitoksen käyttöehdot kuin suomalaista/suomalaisomistuksessa olevaa koiraa roduissa, joissa on PEVISA:n mukaisia erityisehtoja rekisteröinnin ehtona. Jalostustieteellinen toimikunta voi kuitenkin myöntää luvan pentueen rekisteröintiin, vaikka ulkomainen vanhempi ei täyttäisi rotukohtaisia PEVISA-ehtoja (ks. kohta 5 ja 5.3). Rotujärjestön esityksestä voidaan rodulle myös myöntää ulkomaisia
uroksia koskeva toistaiseksi voimassa oleva poikkeuslupa. Poikkeuslupa koskee sellaisten pentueiden rekisteröintiä, joissa astutus on tapahtunut ulkomaillatai keinosiemennys on tehty tuontispermalla. Suomessa tapahtuvien astutusten kohdalla poikkeuslupaa anotaan tapauskohtaisesti (ks. kohta 5 ja 5.3). Ulkomaisen uroksen tutkimuslausunnon kelpoisuus on syytä varmistaa Kennelliitosta ennen astutusta/siemennystä.

Jos uros ei ole FCI:n hyväksymässä rekisterissä, voi Kennelliitto rotujärjestön puoltaessa myöntää luvan käyttää sitä jalostukseen. Jälkeläiset rekisteröidään tällöin ER-rekisteriin.

Pentueen kasvattaja vastaa ulkomaista urosta koskevien lisäselvitysten hankkimisesta.

9 TUONTIKOIRIA KOSKEVAT REKISTERÖINTIMÄÄRÄYKSET

Tuontikoiraa rekisteröitäessä vaaditaan Kennelliiton hyväksymän ulkomaisen kennelkeskusjärjestön antama rekisteritodistus (ks. poikkeukset kohta 10). Joistakin maista vaaditaan erillinen vientiä varten annettu polveutumistodistus (esim. Export Pedigree, Registration Certificate ja/tai Certified Pedigree). Koiran on oltava tunnistusmerkitty.

Koira rekisteröidään siihen rotuun, johon se on yllä mainitussa rekisteritodistuksessa rekisteröity, ellei rotukohtaisissa erityisehdoissa toisin mainita.

Koira rekisteröidään vastaavaan rekisteriin (FI-/ER-/EJ-rekisteri), johon se on yllä mainitussa rekisteritodistuksessa merkitty (FCI:n ohjesääntö, artikla 8).

Koiran tuontirekisteritodistukseen tulee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi merkintä, että koira on rekisteröity Kennelliitossa, koiran suomalainen FI-/ER-/EJrekisterinumero sekä rekisteröinnin päivämäärä.

Rotukohtaiset PEVISA-määräykset koskevat tuontikoiran jalostuskäyttöä, mutta eivät sen rekisteröintiä.
Koiran rekisteröintiin liittyvien todistusten hankkiminen on koiran omistajan vastuulla ja tapahtuu hänen kustannuksellaan.
Jalostuskäyttöön Suomeen tuodut ulkomaiset urokset katsotaan tuontikoiriksi viimeistään sen jälkeen, kun uroksen ensimmäisen Suomeen rekisteröidyn pentueen syntymästä on kulunut kaksitoista (12) kuukautta. Mikäli jalostuskäyttöön tuotua urosta tämän jälkeen käytetään jalostukseen (astutus tai keinosiemennys)
Suomessa, tulee se rekisteröidä Kennelliittoon tuontikoirana.

Ennen ulkomaisen koiran hankkimista on suositeltavaa tarkistaa Kennelliitosta, että koira voidaan rekisteröidä Suomessa (ks. myös kohta 10) sekä hyväksyykö Kennelliitto koiran mahdolliset ulkomaiset terveystutkimuslausunnot.

Koiran maahantuonnista on annettu erilliset ohjeet, ks. http://www.evira.fi/.

Tuontikoiraa ei rekisteröidä, jos sen omistaja(t) on/ovat eläintenpitokiellossa.

10 LIITTÄNNÄISREKISTERIT

(FCI:N OHJESÄÄNTÖ, ARTIKLA 8.)

10.1 ER-REKISTERI
ER-rekisterillä tarkoitetaan erikoisrekisteriä koirille, jotka eivät täytä kaikkia FIrekisteröintiehtoja.
10.1.1 ER-rekisteriin merkitseminen 10.1.1.1 ER-rekisteriin voidaan rekisteröidä FCI-maiden erikoisrekisterissä tai vastaavissa olevia koiria sekä koiria, joilla ei ole sukutaulussaan kolmea (3) sukupolvea
FCI:n tunnustamaan rekisteriin kuuluvia vanhempia.

10.1.1.2 Suomessa uusi rotu, joka ei ole FCI:n hyväksymä, voidaan hyväksyä Kennelliiton hallituksen päätöksellä. Anominen on mahdollista, jos rodun alkuperämaan kennelkeskusjärjestö rekisteröi rotua FCI:n tunnustamaan rekisteriinsä. Anomuksen liitteenä pitää olla kattavasti tietoa rodusta, alkuperämaan rotumääritelmä sekä tietoa suomalaisen ja kansainvälisen populaation laajuudesta. Mikäli Kennelliiton
hallitus hyväksyy anomuksen, voidaan ko. rodun koiria tämän jälkeen rekisteröidä ERrekisteriin, mutta näitä koiria ei voida siirtää FI-rekisteriin, ellei FCI hyväksy rotua.
10.1.1.3. FCI:n ulkopuolisissa koirarekistereissä olevia koiria voidaan hyväksyä ERrekisteriin
koirakohtaisesti omistajan tekemän kirjallisen anomuksen perusteella.
Seuraavien ehtojen tulee täyttyä:

  • Koiran rekisteröimiselle on painavat jalostukselliset ja terveen kannan ylläpitämiseen
    tähtäävät perusteet.
  • Koirasta on kahden (2) rotujärjestön nimeämän rodun arvosteluoikeuden omaavan
    ulkomuototuomarin antama kirjallinen lausunto, jonka mukaan koira on
    rotumääritelmän mukainen.
  • Koira on virallisesti tunnistusmerkitty.
  • Anomuksen liitteenä on rotujärjestön lausunto asiasta.
  • Muilta osin huomioidaan FCI:n yleiset ohjeet.

10.1.1.4 Hallitus voi rotujärjestöä kuultuaan myöntää yksittäistapauksessa oikeuden kahden (2) rodun väliseen risteyttämiseen (tässä ei tarkoiteta kohdassa 2.1 mainittua saman rodun eri muunnosten välistä risteyttämistä). Rodun kotimaalta pyydetään lausunto ennen anomuksen käsittelyä. Risteytysjälkeläiset merkitään ER-rekisteriin.

10.1.2 Rotukohtainen rotuunottomenettely
Kennelliitto voi erityisistä syistä rotujärjestön esityksestä hyväksyä rotukohtaisen rotuunottomenettelyn, joka kirjataan rotukohtaisiin erityisehtoihin. Koiran on rotuun otettaessa oltava vähintään viidentoista (15) kuukauden ikäinen ja tunnistusmerkitty, tai tunnistusmerkintä on tehtävä rotuunottotilaisuudessa Kennelliiton hyväksymällä tavalla. Rotuun ottavan ulkomuototuomarin tulee kirjallisesti vahvistaa tunnistusmerkinnän tarkistus. Koiralla tulee olla ennen rotuunottoa rotukohtaisten PEVISA-määräysten mukaiset tutkimustulokset, joiden mukaan koira on jalostuskelpoinen. Rotuunoton suorittaa kaksi (2) rotujärjestön nimeämää rodun arvosteluoikeudet omaavaa ulkomuototuomaria, joiden lausunnon perusteella koira rekisteröidään ER- tai EJ-rekisteriin.

Rotuunotto ei ole tarkoitettu Kennelliitossa rekisteröityjen koirien jälkeläisille. Tästä ehdosta voidaan poiketa jalostustieteellisen toimikunnan päätöksellä. Rotuunottomenettelyn väärinkäytöstä voidaan rangaista.

10.1.3 ER-rekisterissä olevan koiran käyttö jalostukseen
ER-rekisteriin merkityn koiran jälkeläiset rekisteröidään ER-rekisteriin, vaikka toinen vanhemmista olisi FI-/FIN-/SF-rekisterissä. Kun pentueen sukutaulussa on kolme (3) Kennelliiton tai FCI:n hyväksymää erikoisrekisteröityä (ER- tai vastaava FCI:n tunnustama rekisteri) sukupolvea, voidaan pentue rekisteröidä suoraan FI-rekisteriin.

Roturisteytyksen vuoksi ER-rekisteriin merkittyä koiraa (ks. kohta 10.1.1.4) saa käyttää jalostukseen vain FI-rekisteriin (tai vastaavaan rekisteriin) merkittyjen samanrotuisten koirien kanssa niin kauan kuin risteytys näkyy koiran kolmen (3) polven sukutaulussa. Pentue voidaan tämän jälkeen rekisteröidä FI-rekisteriin.
10.1.4 ER-rekisterissä olevan koiran siirto FI-rekisteriin Jos ER-rekisteriin merkitty koira täyttää FI-rekisteröinnille asetetut vaatimukset, voidaan koira omistajan anomuksesta siirtää FI-rekisteriin (ks. kohta 2). Siirrosta peritään maksu (ks. kohta 11.7). ER-rekisteriin merkittyä tuontikoiraa, joka on alkuperämaassaan erikoisrekisterissä (ks. kohta 9), tai kohdan 10.1.1.3 mukaisesti ER-rekisteriin otettua koiraa, ei kuitenkaan voi siirtää FI-rekisteriin.

10.2 EJ-REKISTERI
EJ-rekisterillä tarkoitetaan Ei jalostukseen -rekisteriä. EJ-rekisteriin merkityn koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä.
EJ-rekisteröinnin syy tallennetaan koiran/pentueen tietoihin.

10.2.1 EJ-rekisteröidyn koiran rekisteritodistus
EJ-rekisteriin merkityn koiran rekisterinumeron eteen tulevat kirjaimet EJ ja rekisteritodistukseen tulee merkintä “jalostuskielto, avelsspärr, not for breeding”.

10.2.2 EJ-rekisteriin merkitseminen
Kasvattaja voi rekisteröidä EJ-rekisteriin koiran, jossa kasvattajan mielestä on sellainen vika tai ominaisuus, ettei koiraa tule käyttää jalostukseen. Kasvattaja toimittaa pentueilmoituksen liitteenä perustelunsa sille, minkä vuoksi koira merkitään EJ-rekisteriin.EJ-rekisteriä koskevat samat rekisteröintimääräykset kuin FI- ja ER-rekisteriä.
Koiralle voidaan seuraavissa tapauksissa kuitenkin rekisteröidä yksi (1) pentue EJ-rekisteriin:

  • Pentueen isän kivekset eivät ole normaalit (kohdan 2.1 ehdot eivät täyty).
  • Uros/narttu/yhdistelmä ei täytä rotukohtaisia erityisehtoja. Rajoitus koskee sitä vanhempaa, joka ei täytä rotukohtaisia erityisehtoja. Tämä EJ-rekisteröinti mahdollisuus ei kuitenkaan koske kiellettyjä T-box mutaatio- ja merleyhdistelmiä (ks. kohta 6.2).

Kasvattajalle voidaan seuraavissa tapauksissa rekisteröidä yksi (1) pentue EJ-rekisteriin:

  • Nartun tiheälle pennuttamiselle ei ole kohdan 5.1 mukaista ennen astutusta myönnettyä poikkeuslupaa.
  • Nartulle syntyy kuudes (6.) pentue.
  • Kahdeksan (8) vuotta täyttänyt narttu on astutettu niin, että sillä ei astutushetkellä ole kohdan 2.1 mukaista eläinlääkärintodistusta tai niin, että sen pentueiden väli on alle kymmenen (10) kuukautta.
  • Rotukohtaisista erityisehdoista poikkeavalla pentueella ei astutushetkellä ole Kennelliiton myöntämää poikkeuslupaa (ks. kohta 6.2).

Rotuunotettu koira voidaan merkitä EJ-rekisteriin, jos se ei rotujärjestön nimeämien ulkomuototuomareiden lausunnon perusteella ole jalostukseen sopiva. Ei jalostukseen -rekisteröity tuontikoira merkitään EJ- fekisteriin.

Kennelliitto voi evätä kasvattajalta EJ-rekisterin käytön toistuvien laiminlyöntien tai EJ-rekisterin väärinkäytön vuoksi.

10.2.3 Siirto rekisterien välillä
Kennelliitto voi rekisteristä poiston asemesta siirtää EJ-rekisteriin sellaisen koiran, jonka polveutuminen on osoittautunut vääräksi tai epäselväksi. Tällöin koiralta poistetaan se osa sukutaulua, joka on väärä, tai jonka oikeellisuutta perustellusti epäillään.

Koiran omistaja voi halutessaan anoa koiran siirtoa rekisteristä toiseen. Koira voidaan siirtää toiseen rekisteriin ainoastaan kerran.

Koiraa ei voida siirtää FI-/ER-rekisteriin, kun EJ-rekisteröinnin syynä on ollut sen perinnöllinen sairaus tai vika, tai se etteivät sen vanhempien terveystutkimustulokset tai lausunnot anottaessa täytä rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukaisia raja-arvoja.

Koiran siirto FI- tai ER-rekisteristä EJ-rekisteriin tehdään Kennelliitossa. Jalostustieteellinen toimikunta päättää koiran siirrosta EJ-rekisteristä FI- tai ER-rekisteriin. Koiran tulee täyttää rotukohtaisen PEVISA-ohjelman vaatimukset, ja kirjalliseen anomukseen tulee liittää rotujärjestön lausunto siitä, täyttääkö koira
rodun JTO:n terveyssuositukset. Kennelliitto voi pyytää muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset (esim. kasvattajan lausunto, DNA-testi tai muu tutkimustulos) ennen kuin asiaa käsitellään.

11 MAKSUT

11.1 OMISTAJAILMOITUKSEEN JA OMISTAJAN MUUTOKSEEN LIITTYVÄT MAKSUT
Ensimmäinen merkintä koiran omistajasta on maksuton. Omistajan muutoksesta peritään maksu.

11.2 REKISTERÖINTEIHIN LIITTYVÄT MAKSUT
Koiran rekisteröinnistä peritään Kennelliiton valtuuston hyväksymän maksuluokituksen mukainen maksu. Mikäli pennut ovat täyttäneet kuusi (6) kuukautta pentueilmoituksen saapuessa Kennelliittoon, pentueen rekisteröinnistä peritään oma maksuluokka kaksinkertaisena (ks. myös kohta 2.1).Koiran todistettavasti omistava henkilö voi kirjallisesti pyytää Kennelliittoa toimittamaan
kadonneen rekisteritodistuksen tilalle jäljennöksen. Jäljennös on maksullinen.

11.3 REKISTERITIETOJEN KORJAAMINEN

 

  • Uuden rekisteritodistuksen luovuttamisesta peritään maksu.
  • Syntymäaikaa, sukupuolta, vanhempien tietoja tai pentujen lukumäärää koskevista
    korjauksista peritään maksu. Jokaisesta tietojen korjauksesta peritään
    kustakin korkeimman rekisteröintimaksuluokan mukainen maksu.
  • Koiran nimen, värin tms. muuttamisesta veloitetaan maksu, joka on suuruudeltaan
    puolet koiran omasta rekisteröintimaksuluokasta. Rekisteritodistus toimitetaan
    Kennelliittoon muutosta varten.

11.4 POIKKEUSLUPIIN LIITTYVÄT MAKSUT
Poikkeusluvalla rekisteröityjen koirien rekisteröintimaksu on seuraavissa tapauksissa
oma maksuluokka kaksinkertaisena:

  • Nartun toinen liian tiheä pennuttaminen
  • PEVISA-ohjelmasta poikkeaminen kotimaisen koiran ja/tai Suomessa tapahtuvan
    astutuksen kohdalla.
  • Poikkeaminen muista rotukohtaisista erityisehdoista kuin PEVISA-ohjelmasta.
    Seuraavissa tapauksissa korotettua rekisteröintimaksua ei peritä:
  • Rotumuunnosten risteyttäminen.
  • PEVISA-ohjelmasta poikkeaminen ulkomailla tapahtuvan ulkomaisen uroksen
    astumisen tai tuontispermalla tapahtuvan siemennyksen kohdalla.

11.5 ROTUUNOTTOMAKSU
Rotuun otetun koiran rekisteröinnistä peritään korkeimman maksuluokan mukainen maksu lukuun ottamatta kotimaisiin rotuihin kuuluvia koiria.

11.6 EJ-REKISTERIN JA ROTUKOHTAISISTA PEVISA-EHDOISTA POIKKEAVAN FI/ER-REKISTERÖINNIN MAKSUT
Kasvattaja voi rekisteröidä FI/ER-rekisteriin yhden sellaisen pentueen, jossa rotukohtaisen
PEVISA-ohjelman terveystutkimus- tai lausuntovaatimukset eivät ole täyttyneet astutushetkellä. Tämä on mahdollista vain, mikäli pentueen vanhemmilta astutushetkellä puuttuneet, mutta astutuksen jälkeen annetut tutkimustulokset ja lausunnot täyttävät rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukaiset raja-arvot. Tällaisen pentueen rekisteröintimaksu on sen oman maksuluokan perusmaksu kaksinkertaisena.
Kaksinkertainen maksu koskee koko pentuetta eikä maksua alenneta Kennelliiton
päätöksellä.Jos koko pentue joudutaan rekisteröimään EJ-rekisteriin, on rekisteröintimaksu tällöin oman maksuluokan perusmaksu kaksinkertaisena. Kaksinkertaista maksua ei kuitenkaan peritä, jos pentue täyttää koirarekisteriohjeen ehdot ja rotukohtaiset erityisehdot ja kasvattaja haluaa vapaaehtoisesti merkitä koko pentueen tai osan pennuista EJ-rekisteriin.

11.7 SIIRTO REKISTERISTÄ TOISEEN
Siirrettäessä koira rekisteristä toiseen peritään alhaisimman maksuluokan mukainen maksu.